Stressi

Ajoittainen stressi on elämässämme väistämätön ilmiö, joka pieninä määrinä parantaa niin fyysistä kuin psyykkistä suorituskykyä mutta liiallisena ja pitkään jatkuvana heikentää hyvinvointiamme ja altistaa fyysisille ja psyykkisille sairauksille. Stressi on yleinen ilmiö myös opiskelijoiden keskuudessa - vuonna 2012 tehdyn Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 30 % opiskelijoista koki kärsivänsä voimakkaasta stressistä. Stressinhallintakeinoja opettelemalla on mahdollista vähentää stressin haitallisia vaikutuksia ja estää sen kehittyminen uupumukseksi tai masennukseksi.

Stressin määritelmä

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöön kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössä olevat voimavaransa. Ulkopuolelta tulevien vaatimusten lisäksi itselle asetetut odotukset voivat aiheuttaa stressiä. Sekä miellyttävät että epämiellyttävät asiat voidaan kokea stressaaviksi tilanteen tulkinnasta ja ihmisen yksilöllisestä paineensietokyvystä riippuen. Se, mikä stressaa yhtä, voi olla toiselle voimavara. Usein koemme stressiä muutostilanteissa, joissa voimavaramme ja sopeutumiskykymme joutuvat koetukselle. Työ- ja opiskeluelämässä stressiä voivat aiheuttaa kiire, kohtuuton työmäärä, tuen puute, huono työilmapiiri, epävarmuus omista kyvyistä ja osaamisesta sekä työn hallinnan puute. Yksityiselämässä tyypillisiä stressinlähteitä ovat ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset, taloudelliset ongelmat, sairaudet ja kuormittavat elintavat, kuten päihteiden käyttö.

Mistä tunnistan stressin?

Tyypillisiä stressioireita tunne-elämän puolella ovat turhautumisen tunne, ärtyneisyys, muistivaikeudet, levottomuus, huolestuneisuus, väsymys, ahdistuneisuus, päätöksenteon vaikeudet ja unihäiriöt. Myös ruokahalun muutokset ja seksuaalinen haluttomuus saattavat olla stressin aiheuttamia. Stressi voi saada aikaan haitallisia ja stressitilaa vahvistavia muutoksia käyttäytymisessämme, kuten alkoholin, muiden päihteiden ja tupakoinnin lisäämistä ja liikunnan tai muiden harrastusten vähentämistä.

Vaikka stressi onkin psyykkinen kokemus, monet sen vaikutuksista ovat fyysisiä. Stressi aktivoi sympaattista hermostoa valmistaen elimistöä sopeutumaan uhkaavaan tilanteeseen - nk. taistele tai pakene -reaktio. Stressaantuneen ihmisen elimistö onkin jatkuvassa hälytystilassa, joka pitkittyessään johtaa moninaisiin ruumiillisiin oireisiin. Tyypillisiä stressioireita ovat niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky, huimaus, kohonnut verenpaine, sydämentykytykset, pahoinvointi, vatsavaivat, flunssakierre ja selkävaivat.

Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he reagoivat stressiin. Osa ihmisistä reagoi stressiin pääasiassa psyykkisesti eli oireina ovat esimerkiksi unihäiriöt, väsymys ja heikentyneet elintavat. Näiden henkilöiden on yleensä helppo tunnistaa stressi ja ymmärtää oireiden yhteys ylikuormitukseen. Osalla stressi näkyy puolestaan ruumiillisina oireina, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten kipuina. Koska oireiden yhteyttä koettuun stressiin voi olla vaikea hahmottaa, saatetaan hoitaa vain pelkkää fyysistä vaivaa mutta ei sen todellista syytä. Kolmas ryhmä käsittää sellaiset ihmiset, jotka eivät reagoi stressiin mitenkään erityisesti. Heidän suorituskykynsä voi kärsiä, mutta heille ei aiheudu siitä psyykkisiä eikä fyysisiä terveysongelmia.

Joskus stressaantunut ihminen ei itse tunnista ylikuormittumistaan, vaikka ympärillä olevat näkevät jo selviä uupumisen merkkejä. Jos huomaat läheisessäsi viitteitä haitallisesta stressistä, voit kertoa olevasi huolissasi hänen jaksamisestaan ja pohtia hänen kanssaan yhdessä ratkaisuja kuormittavaan tilanteeseen. Kiire ja stressi eivät ole asioita, joita pitää opetella sietämään enemmän vaan joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ota stressi haltuun!

Stressiä voi hallita monin eri tavoin, ja jokaisen on tärkeä löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin, jos stressi ja kuormitus elämässä lisääntyvät:

  • Kiireen keskellä pysähdy ja arvio tilanne rauhassa
  • Tunnista omat rajasi sekä voimavarasi - Mikä juuri sinulle aiheuttaa stressiä? Miten stressioireet näkyvät sinussa? Mikä saa sinut rentoutumaan?
  • Huolehdi ihmissuhteistasi ja ota vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki
  • Pyri eroon murehtimisesta - vatvomisen sijaan etsi konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen
  • Liiku itseäsi kuunnellen ja voimavarojesi rajoissa - liikunnan vastapainona muista lepo ja rentoutuminen
  • Nuku riittävästi
  • Syö terveellisesti ja säännöllisesti
  • Käytä alkoholia vain kohtuudella
  • Tarkastele itselle asettamiasi vaatimuksia ja mieti, voitko suhtautua itseesi lempeämmin
  • Pyri järjestämään työ-/opiskeluolosuhteet vähemmän kuormittaviksi - suunnittele ajankäyttösi paremmin; aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen; mieti, voitko luopua jostain; pyydä tarvittaessa apua
  • Usko omaan kykyysi hallita stressiä ja vaikuttaa elämääsi
  • Hae tarvittaessa apua terveydenhuollon ammattilaisilta

Apua stressin käsittelemiseen:

Artikkelin kirjoitti neuvontapsykologi Marja Koskinen
3.10.2014


Avainsanat: Mielenterveys, Psyykkinen, Stressi