Siirry sisältöön
Suunterveyden valtakunnallinen palvelunumero on ruuhkautunut. Suunterveyden palvelunumero palvelee poikkeuksellisesti ma–to klo 14.30 saakka ja pe klo 13.30 saakka. Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Ahdistuneisuus on pelkoa lähellä oleva tunnetila, jonka aiheuttava tekijä ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin pelossa. Ahdistuksen kokemukseen liittyvät jännittyneisyys, rauhattomuus, levottomuus ja pelokkuus. Ahdistuksen tunteeseen liittyy usein huoli tai murehtiminen ja yleensä myös sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia ruumiillisia oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen nousua, hengityksen voimistumisena, ruumiin lämmön kohoamista, hikoilua, kasvojen punotusta, vatsaoireita, huimausta ja lihasjännityksen kohoamista, joka voi ilmetä esimerkiksi vapinana.

Lievänä ja tilapäisenä ahdistus on normaali tunne, joka liittyy uhkaavaan tai epämiellyttävään tilanteeseen tai ristiriitaiseen suhtautumiseen johonkin asiaan. Ahdistuneisuus voi olla myös joidenkin ruumiillisten sairauksien oire, joidenkin päihteiden suora vaikutus, tiettyjen lääkkeiden haittavaikutus tai päihteiden käytön loppumiseen liittyvä vieroitusoire. 

Voimakas ja jatkuva ahdistus voi merkittävästi heikentää toimintakykyä, kuluttaa voimavaroja ja häiritä sosiaalista elämää. Ahdistus johtaa usein välttämiskäyttäytymiseen, joka on omiaan ylläpitämään ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuutta voi esiintyä käytännössä melkein kaikkien mielenterveyden häiriöiden oireena. Erityisen tyypillistä se on ahdistuneisuushäiriöiden yhteydessä. 

Ahdistuneisuushäiriötä ovat

  • yleistynyt ahdistuneisuushäiriö,
  • paniikkihäiriö,
  • julkisten paikkojen pelko,
  • sosiaalisten tilanteiden pelko,
  • pakko-oireinen häiriö,
  • traumaperäinen stressihäiriö sekä
  • määritetyt, yksittäiset pelot, kuten esimerkiksi koirafobia tai verinäytteen ottoon liittyvä fobia

Ahdistuksen itsehoito

  • Pyri pysäyttämään ahdistuksen aiheuttamat huoliajatukset. 
  • Älä ota kaikkia ajatuksiasi todesta vaan kyseenalaista ja etsi vastakkaisia todisteita.
  • Hyödynnä erilaisia rentoutuskeinoja.
  • Älä välttele ahdistavia tilanteita. Välttely tuntuu siinä hetkessä houkuttelevalta mutta pitkällä aikavälillä vain voimistaa ahdistuneisuutta.
  • Vältä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, sillä ne saattavat pahentaa ahdistuneisuutta. 
  • Vältä myös kofeiinin käyttöä, sillä se aiheuttaa ahdistuneisuuteen usein liittyviä ruumiillisia oireita. 

Milloin hoitoon?

Kuormittavassa elämäntilanteessa on normaalia reagoida ahdistumalla, mutta jos ahdistuneisuus pitkittyy eikä poistu elämäntilanteen rauhoituttua kuukaudessa, on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon. Hae ahdistuneisuuteen apua silloin, kun pelko ja huoli käyvät kohtuuttoman suuriksi, huomaat toimintakykysi heikkenevän ja elinpiirisi kapenevan. 

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito

Hoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ahdistuksen luonteen ymmärtäminen, ahdistuksen hallintakeinojen opetteleminen, ahdistusta vahvistavien ja ylläpitävien ajatusten tarkasteleminen ja kyseenalaistaminen sekä asteittainen altistaminen ahdistaville tilanteille. 

Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytetään psykoterapeuttisia menetelmiä ja/tai lääkehoitoa. Psykoterapeuttisista menetelmistä erityisesti kognitiiviset ja kognitiiviset käyttäytymisterapiat sekä tietoisuustaitoihin ja rentoutumiseen perustuvat hoitomuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi. 

Tietolähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Mielenterveystalo.fi

YTHS Psykologi / 18.9.2019