Siirry sisältöön

Korkeakouluopiskelijoiden päihteiden käytössä yleisenä trendinä on jo pitkään nähty tupakoinnin väheneminen, mutta samanaikaisesti nuuskan käyttö on lisääntynyt. Uutena ilmiönä muutaman viime vuoden aikana on tullut sähkötupakan käyttö.

Alkoholin käytön trendeissä korkeakouluopiskelijoilla on viime vuosikymmeninä näkynyt raittiiden ja vähän alkoholia käyttävien opiskelijoiden määrän lisääntyminen. Alkoholin käyttöön liittyvät riskit näyttävät myös vähentyneen varsinkin miesopiskelijoilla.

Tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana ilmennyt huumeiden käytön ja kokeilemisen yleistyminen yliopisto-opiskelijoiden joukossa on 2010-luvulla kääntynyt takaisin laskusuuntaan.

Korkeakouluopiskelijoillakin näkyy näin ollen myös erilaisia trendejä päihteiden käyttöön liittyen. Näistä osa kulkee käsi kädessä muun väestön päihteiden käytön trendien kanssa, mutta monelta osin korkeakouluopiskelijat kulkevat muuta väestöä edellä.

Päihteitä voidaan luokitella monella eri tavalla, esimerkiksi niiden vaikutusmekanismin tai oikeudellisen aseman mukaan. Suomessa laillisia päihteitä ovat alkoholi, tupakkatuotteet ja kofeiini, kun taas huumeet ovat laittomia päihteitä.  Huumeita voidaan luokitella vaikutusmekanismin mukaan kannabinoideihin, opioideihin, stimulantteihin ja hallusinogeenihin.

Pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden osalta tuotteen käyttötapa ja -tarkoitus määräävät sen, onko kyse lääkinnällisestä vai päihdekäytöstä: lääkärin määräyksestä ja ohjeella otettu unilääkkeen ottaminen on lääkinnällistä käyttöä, mutta lääkärin ohjetta suuremmalla annoksella yhdessä alkoholin kanssa otettuna tai suoneen pistämällä annosteltuna saman aineen käyttö onkin päihdekäyttöä. Toisaalta tavallisesti laiton kannabistuote saattaakin olla lääke, jos käyttäjällä on sen hankkimiseen lääkärin resepti ja viranomaisen antama erityislupa.

Lääkkeiden lisäksi myös muita aivan muuhun käyttötarkoitukseen kehiteltyjä kemiallisia yhdisteitä – kuten liuottimia, liimoja tai bensaa – voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa imppaamalla. Tällöin on kyse näiden aivan laillisesti hankittavissa olevien aineiden päihdekäytöstä.

Viime vuosikymmeninä on tunnistettu, että myös tiettyihin käyttäytymismuotoihin liittyen voi kehittyä riippuvuus. Tällaisia toiminnallisia riippuvuuksia kehittyy tyypillisesti liittyen sellaisiin käyttäytymismuotoihin, jotka lyhyellä tähtäimellä ovat palkitsevia, kuten pelaamiseen, internetin käyttöön, seksiin tai shoppailuun. Syömiseen liittyvissä häiriöissä on mahdollista nähdä myös samoja piirteitä kuin riippuvuudesta, mutta niitä ei yleensä pidetä kuitenkaan toiminnallisina riippuvuuksina. Toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy samojen aivoalueiden toiminnan häiriintyminen kuin päihderiippuvuuksissa. Tietyt lääkeaineet, joita käytetään esim. parkinsonin taudin hoitamiseksi, voivat johtaa toiminnallisen riippuvuuden kehittymiseen.

Lisää tietoja päihteistä

www.paihdelinkki.fi