Siirry sisältöön
Yleis- ja mielenterveyden valtakunnallinen palvelunumero palvelee 22.-24.9.2021 poikkeuksellisesti klo 8.00-13.00. Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Jos opiskelukyky on alentunut terveydellisen syyn takia, on hyvä keskustella opiskelijan, korkeakoulun ja YTHS:n edustajien kesken tarkoituksenmukaisimmista tukitoimista opiskelukyvyn tukemiseksi.

Milloin opiskeluterveysneuvottelu on tarpeellinen?

  • Yli kahden kuukauden sairauspäivärahakauden jälkeen
  • Kun opiskelija sairastuu äkillisesti tai vakavasti siten, että toipumisen voi olettaa vievän useamman kuukauden ja sairauden vaikuttavan opiskelukykyyn
  • Tilanteissa, joissa opiskelija ei ole ollut virallisesti sairauslomalla mutta ei ole kuitenkaan kyennyt opiskelemaan.
  • Tilanteissa, joissa opiskelijan opintojen eteneminen on hidastunut tai ne ovat pitkittyneet ja opinto-oikeus on päättymässä ilman, että opiskelija ehtii saada opintojaan valmiiksi.
  • kun opiskelija tarvitsee todistuksen korkeakouluun opinto-oikeuden pidentämistä varten
  • silloin kun opiskelija tarvitsee todistuksen Kelaa varten opintotukeen liittyen
  • Jos ongelmana opiskelijan käyttäytymisen tai opiskelukyvyn muutokset tai toistuvat sairauspoissaolot, epäily päihteiden käytöstä tai päihteiden käyttö.
  • Opiskeluterveysneuvotteluja pidetään osana SORA-lainsäädäntöön perustuvaa opintoihin soveltumattomuuden arviointia.
  • Opiskelijoiden päihdeohjelman (Unifi, 2019) mukainen hoitoonohjausneuvottelu on myös käytännössä opiskeluterveysneuvottelu.

Aloitteen neuvotteluun voi tehdä opiskelija, korkeakoulun opetushenkilökunnan, hyvinvointipalveluiden tai opintohallinnon työntekijä tai opiskeluterveydenhuollon työntekijä.

Opiskeluterveysneuvottelun tavoitteena on etsiä yhdessä opiskelijan, korkeakoulun ja opiskeluterveydenhuollon kanssa keinoja opiskelukyvyn edistämiseksi ja opintojen mahdollistamiseksi. Neuvottelussa tarkastellaan, kuinka vaikeasti opiskelukyky on alentunut, missä aleneminen erityisesti näkyy ja mitä tekijöitä on alenemisen taustalla.

Neuvottelussa etsitään ratkaisuja siihen, miten opiskelukykyä voidaan parantaa, miten opiskelija voi jatkaa opintojaan ongelmista huolimatta tai palata opintoihinsa ilman riskiä opiskelukyvyn ja terveydentilan uudelleen heikentymisestä tai sairauspoissaolon toistumisesta. Opiskeluterveysneuvottelu on sisällöltään ja periaatteiltaan lähellä työterveysneuvottelua säädöstaustat näiden välillä ovat osin erilaiset.

Opiskeluterveysneuvottelussa on mukana kolme osapuolta, joiden havaintoja yhdistämällä pyritään löytämään yhteiset tavoitteet ja ratkaisut, jotka yhdistävät parhaalla mahdollisella tavalla terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelun. Se voi olla kertaluonteinen tapaaminen, mutta saman opiskelijan opiskelukykyyn liittyen voidaan kokoontua myös useita kertoja osana opiskelukyvyn tuen prosessia.

Ratkaisuja etsittäessä keskitytään siihen, miten pedagogisin erityisjärjestelyin tai korkeakoulun muiden tukitoimien avulla sekä YTHS:n tarjoaman erityisen tuen tai muiden toimenpiteiden avulla opiskelukyvyn esteitä voidaan ylittää tai kiertää. Neuvottelussa pyritään kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan, joka ottaa huomioon kaikkien osapuolten toimenpiteet ja tarvittaessa myös opiskelijan toimeentulon turvaamisen alentuneesti opiskelukykyisenä.

Opiskelijalla itsellään on ensisijainen vastuu opiskelukykynsä ylläpitämisestä ja seuraamisesta mutta opiskelija saa opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen tarvittaessa apua korkeakoulun ja opiskeluterveydenhuollon palveluista.