70 terveysvinkkiä YTHS:n 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi
Olemme vuoden 2024 aikana julkaisseet tällä sivulla 70 terveysvinkkiä sen kunniaksi, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perustamisesta on kulunut 70 vuotta.
Korkeakouluopiskelijoiden terveyden edistäminen on aina keskeisesti kuulunut YTHS:n tehtäviin. Nostamme webinaareissamme ja kampanjoissamme esiin erilaisia terveyttä edistäviä teemoja. Tämä 70-vuotisjuhlasivu on täydentynyt kuluvan vuoden aikana eri tapahtumista ja artikkeleistamme poimituilla vinkeillä.
Seurailethan myös tapahtumakalenteriamme – löydät sieltä kiinnostavia aiheita kuunneltavaksi lähes ympäri vuoden.
Tässä univinkkejä, ole hyvä!
Juhlavuoden vietto alkoi torstaina 21.3.2024 YTHS-päivän Reseptejä parempaan uneen -webinaarilla. Niinpä myös kymmenen ensimmäistä vinkkiämme käsittelevät uniaihetta.
1) Uni on aivojen pesukone – syvä uni poistaa aivoista kuona-aineita
Uni on palautumisen kannalta korvaamatonta, ja hyvinvoinnille se on yhtä tärkeää kuin liikunta ja ravinto. Erityisen tärkeää on syvä uni, jonka aikana aivojen energiavarastot täydentyvät. Syvä uni ajoittuu alkuyöhön, joten nukkumaan kannattaa käydä ajoissa. Väsymyksen tunnetta illalla ei myöskään kannata ohittaa. Jos oman uni-ikkunan ohittaa, uni voi karata tunneiksi.
2) Säännöllinen unirytmi tukee vireyttä
Säännölliset rytmit ja rutiinit ovat hyväksi terveydelle, ja ne pitävät myös sisäisen kellon tahdissa. Vaikka vapaapäivinä tekisi mieli joustaa unirytmissä, kannattaa kokeilla esimerkiksi kuukauden ajan pitää sama unirytmi joka päivä. Saatat huomata sen jälkeen olevasi virkeämpi!
3) Mikä avuksi, kun ajatukset laukkaavat eikä uni tule?
Tietoisuusharjoitukset voivat auttaa rauhoittumaan, kun mieli käy kierroksilla. Olemme koostaneet verkkosivuillemme tietoisuusharjoituksen, jonka voit käydä tekemässä itsellesi sopivana hetkenä, kuten illalla ennen nukkumaan menemistä. Käy kurkkaamassa!
4) Huolihetki voi auttaa, jos ikävät asiat haittaavat nukkumista
Väsyneenä ikävillä asioilla on taipumus kasvaa kokoaan suuremmiksi. Uni ei tule, jos murehtiminen valtaa ajatukset eikä päivällä ole tullut käsitelleeksi mieltä painavia asioita. Varaa mieltä askarruttavien asioiden jäsentelyyn rauhallinen hetki jo päivällä ja pidä huolihetki:
- Kirjoita ylös mielen päällä oleva asia.
- Listaa kirjoittamasi asian viereen erilaisia asian käsittelyä helpottavia vastauksia kysymyksiin, kuten miksi asia huolettaa sinua ja mitä ongelman ratkaisemiseksi voisi tehdä.
- Jos asia palaa mieleesi yöllä, voit ajatella, että olet jo käsitellyt asiaa huolihetken aikana.
5) Hyvä uni rakentuu jo päivällä
Unta ei palautumisessa voi korvata millään, mutta hyvää unta ja yleistä hyvinvointia tukee myös päivän aikana tapahtuva palautuminen. Pyri siis tekemään jo päivän aikana jotain sellaista, joka saa sinut hyvälle mielelle – oli se sitten ystävän näkeminen, lempiharrastuksen parissa puuhaaminen tai vaikka elokuvan katsominen.
6) Liiku riittävästi
Harrasta liikuntaa, mutta ajoita raskas liikunta 3–4 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
7) Tee makuuhuoneestasi unen kannalta mukava
Viileä, pimeä ja rauhallinen ympäristö tukee hyvää unta.
8) Tarkkaile kofeiinin vaikutusta itseesi
Vältä kahvin ja muiden kofeiinia sisältävien tuotteiden nauttimista iltaisin.
9) Koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa
YTHS-päivän puhuja, unilääkäri Henri Tuomilehto pitää digitalisaatiota yhtenä isoimpana syynä kuormituksen kasvuun. Monet luulevat, että heidän pitää olla tavoitettavissa jatkuvasti. Ajanpuutetta yritetään paikata tekemällä useita asioita yhtä aikaa. ”Samanaikaisesti ihmiset nukkuvat vähemmän kuin koskaan. Vene siis vuotaa molemmista päistä!”
10) Älä tyydy huonoon uneen
”Joskus ihmiset voivat tarvita apua. Huonoon nukkumiseen ei pidä tyytyä. Hankalatkin tilanteet ovat korjattavissa”, rohkaisee unilääkäri Henri Tuomilehto, joka on luonut maailman ensimmäisen tieteelliseen näyttöön perustuvan systemaattisen univalmennuksen.
- Kaipaatko lisää vinkkejä nukkumiseen? Lue lisää terveystieto-osiostamme.
Vinkkejä kutsuvampien opiskelijatilaisuuksien järjestämiseen
Opiskelijoiden mielenterveysviikolla (8.–14.4.2024) valtakunnallisen teemaviikon aiheena oli yhdenvertaisuus ja sosiaalinen saavutettavuus. YTHS:n järjestämässä webinaarissa tarkastelimme yhteisön merkitystä opiskelijan mielenterveyden tukemisessa. Psykologi Julia Sangervon haastattelun pohjalta kootut vinkit (11–15) antavat eväitä inklusiivisempien opiskelijatapahtumien järjestämiseen.
11) Muistakaa, että toimintakyvyn huomioiva yhdenvertaisuus ei ole vain hissejä tai ramppeja
Kun kuvataan jonkin tilaisuuden fyysisen ympäristön mahdollisuuksia ottaa vastaan mahdollisimman monenlaisia ihmisiä, tarkoitetaan tilaisuuden esteettömyyttä.
Saavutettavuus koskee puolestaan aineetonta ympäristöä, kuten tiedonkulkua, somepäivityksiä, verkkosivuja, saatavilla olevia palveluja ja ihmisten asenteita.
Yhdenvertaisuus on sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Tarkastelkaa sekä yhdenvertaisuuden, esteettömyyden että saavutettavuuden toteutumista, kun järjestätte tapahtumaa!
12) Huomioikaa tarve vetäytyä
Monelle meistä voi tulla ihmispaljoudessa ylivirittynyt tai kuormittunut olo, ja tarvitsemme rauhoittumistuokion. Tämä tarve voi korostua esimerkiksi neuroepätyypillisyyden tai joidenkin kroonisten sairauksien yhteydessä. Tapahtumiin voikin määritellä vähemmän stimuloivan sivutilan, jonne voi tarvittaessa mennä palautumaan.
13) Anna tilaa päihteettömälle ajanvietteelle
Alkoholi on kuulunut kiinteästi suomalaiseen opiskelijakulttuuriin, mutta yhä useampi käyttää päihteitä vähän tai ei lainkaan. Vaalikaa ilmapiiriä, jossa päihteettömyyttä ei arvostella. Voiko tapahtumakalenterissa olla tekemistä, joka on lähtökohtaisesti päihteetöntä?
14) Kerro, kuinka ottaa hankalia tilanteita esille
Jos yhteisössä sattuu jotain ikävää, kuten ahdistelua, jäsenten tulee tietää, kenen vastuulla ristiriitojen selvittäminen on ja millaisin keinoin asiaa ratkaistaan. Jos esimerkiksi tilaisuudessa on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, täytyy heistä viestiä proaktiivisesti osallistujille.
15) Informoi etukäteen
Hyvätkään suunnitelmat eivät toteudu, jos niistä ei kerro osallistujille. Mitä kattavammin saavutettavuus- ja esteettömyystietoa on merkitty jo tapahtumakutsuun, sitä helpompaa osallistuminen on tätä tietoa tarvitsevalle!
Vinkkejä yksinäisyyden torjumiseen
Opiskelijoiden mielenterveysviikon innoittamana kokosimme vinkkejä (16–20) siihen, kuinka häiritsevää yksinäisyyttä voi pyrkiä vähentämään.
16) Vältä itsesi syyllistämistä tilanteestasi
Saatat ajatella, että kaikki muut löytävät seuraa, ja olet ainoa, jota yksinäisyys vaivaa. Opiskeluaikana koettu yksinäisyys on kuitenkin yleistä. Joka neljäs korkeakouluopiskelija kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi. Vika ei siis ole sinussa. Tämän tiedostaminen voi vähentää negatiivisten ajatusten kierrettä, jotta et vetäytyisi sosiaalisista suhteista entistä vahvemmin.
17) Pyri sosiaalisissa suhteissakin rutiineihin
Etenkin ystävyydeltä ja rakkaussuhteilta odotetaan usein spontaaniutta. Kiireisessä arjessa kannattaa kuitenkin luoda rakenteita sosiaalisen ajan ylläpitämiseksi.
- Voisitteko sopia kaveriporukan kanssa, että tapaatte aina samaan aikaan kerran kuussa?
- Jos kaukana asuva lapsuudenkaveri ei pidä viestittelystä, voisitteko sopia säännöllisestä puhelusta?
- Mitä jos merkkaisit kalenteriisi viikoittaisen vertaistukiryhmän tapaamisen?
18) Harrastusporukassa voi täyttää sosiaalisia tarpeita
Mitä tykkäät nyt tehdä vapaa-ajallasi? Ota selvää, kuinka voisit tehdä sitä porukassa! Yhteinen mielenkiinnon kohde tuottaa jutunjuurta ja uusiin ihmisiin tutustuminen voi sujua helpommin. Voit esimerkiksi liittyä juoksukouluun, lautapelikerhoon, lukupiiriin tai vapaaehtoiseksi kansalaisjärjestöön.
19) On tavallista, että kaikki yritykset ihmissuhteiden luomiseen eivät onnistu
Jos olet yrittänyt lähestyä toista ihmistä eikä hän haluakaan syventää ihmissuhdetta, saatat tuntea pettymystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jokin toinen ihminen haluaisi olla ystäväsi tai kumppanisi. Älä lannistu. Jatka sellaisten ihmisten lähestymistä, joiden kanssa haluaisit muuten viettää aikaa.
20) Muista, että myös sinulla on oikeus omiin rajoihisi
Älä hyväksy kaverilta tai kumppanilta kiusaamista, väkivaltaa tai muuta huonoa kohtelua sillä perusteella, että yksin olisi vielä kurjempi olla kuin vaikeassa ihmissuhteessa. Ansaitset seuraa, joka kohtelee sinua arvostavasti. Voit sanoa suoraan, jos jokin ei ole ok!
- Lisätukea korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyteen löydät Apua yksinäisyyteen -sivulta.
Vinkkejä alkoholin käytön vähentämiseksi
Alkoholin liikakäyttö voi vaikuttaa elämän eri osa-alueisiin, kuten terveyteen, talouteen, sosiaalisiin suhteisiin ja opiskelukykyyn. Vaikka alkoholia käyttäisi vain viikonloppuisin, voi sillä silti olla vaikutuksia opiskeluarkeen. Esimerkiksi humalatilan jälkeinen psyykkinen ja fyysinen väsymys voi näkyä keskittymiskyvyn puutteena vielä viikollakin. Jos oma alkoholin käyttösi huolettaa tai huomaat sen vaikuttavan opiskelukykyysi, voit kokeilla oheisia vinkkejä käytön vähentämiseksi tai lopettamiseksi:
21) Tarkkaile omaa alkoholin käyttöäsi
Voit esimerkiksi kirjata ylös, kuinka usein ja paljonko juot.
22) Aseta rajoja alkoholin käytölle
Voit sopia itsesi kanssa esimerkiksi, että et juo alkoholia ennen kello 18:aa / et juo kerralla yli kolmea annosta / et juo, jos seuraavan päivän lukujärjestyksessä on ohjelmaa.
23) Hidasta juomistahtiasi
Kiinnitä huomiota siihen, kuinka nopeasti nautit yhden alkoholiannoksen.
24) Ota tavaksi nauttia joka toinen annos muuta kuin alkoholia
Nauti alkoholiannosten välissä esimerkiksi lasillinen vettä.
25) Valmistaudu riskitilanteisiin ja houkutuksiin
Mieti ennakkoon, miten toimit esimerkiksi opiskelijabileissä tai viikonloppuna baarissa, jos haluatkin olla ilman alkoholia.
26) Muistuta itsellesi, että on olemassa muutakin tekemistä
Sopikaa ystävien kanssa esimerkiksi leffailta tai tehkää sään salliessa retki lähiseudulle.
Näin ehkäiset niska- ja selkäkipuja arjessasi
Niskan ja selän kiputilat ovat hyvin yleinen opiskelijoiden vaiva. Etenkin runsas istumatyö tietokoneella tai pitkäaikainen työskentely yksipuolisissa asennoissa altistaa vaivoille. Näillä vinkeillä voi vähentää riskiä hankalien kiputilojen kehittymiseen.
27) Harrasta säännöllisesti liikuntaa
Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on kiistattomat vaikutukset monenlaiseen terveyteen. Liikunnalla voit sekä ehkäistä että kuntouttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
28) Vaihda säännöllisesti asentoa, mielellään kerran tunnissa
Yhtä oikeaa työskentelyasentoa etsimistä tärkeämpää on vaihdella asentoa monta kertaa päivän aikana. Voit esimerkiksi opiskella välillä istuen ja välillä seisten, välillä vaikka sohvalla maaten. Kotioloissa voit tehdä itsellesi seisomatyöpisteen esimerkiksi hyödyntämällä silityslautaa, kirjahyllyä ja kirjapinoja. Kiinnitä huomiota myös siihen, kuinka paljon vietät aikaa puhelimella ja muista tauottaa tätäkin.
29) Järjestä arkeesi vaihtelua istumiselle
Opiskeluarkeen kuuluu usein paljon istumista. Pohdi, mitä aktiivisempaa voisit tehdä opiskelun rinnalla. Voit aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, mutta vaihtelua saat muillakin tavoin. Jos esimerkiksi pidät taidenäyttelyistä tai museoista, kiertele niitä. Tai tapaa ystäviäsi kävelylenkkien muodossa. Arkiliikunta on myös oiva tapa lisätä päivän aikaista aktiivisuutta.
30) Varmista riittävä tuki työskennellessäsi
Kun työskentelet istuen, huolehdi että selkäsi nojaa tukevaan alustaan. Helpoiten tämä onnistuu säädettävällä toimistotuolilla. Myös muunlaisilla tuoleilla ja sohvalla työskennellessä on hyvä tukea selkää, esimerkiksi tyynyin.
31) Tarkista, missä näyttösi on
Tietokoneen näytön tulisi olla noin käsivarren mitan päässä ja sijaita hieman silmien tason alapuolella. Läppärillä työskennellessäsi huolehdi erityisen hyvin asentojen vaihtelusta sekä tauottamisesta.
32) Anna myös katseelle lepohetki
Lepuuta silmiäsi sekä rentouta kasvojen alueen lihaksia useita kertoja tunnissa katselemalla muutaman sekunnin ajan, vaikka ikkunasta ulos kaukaisuuteen.
33) Jos kivut toistuvat usein, hakeudu ammattilaisen arvioon.
Lähes jokaisella esiintyy ajoittaista niska- tai selkäkipua. Useimmiten kyse on ohimenevästä vaivasta, joka on harmiton. On myös tavallista, että kipu uusiutuu. Jos koet niska- tai selkäkipujen vaivaavaan arkeasi säännöllisesti, ole yhteydessä terveydenhuollon asiantuntijaan. Saatat hyötyä esimerkiksi räätälöidystä fysioterapeutin tekemästä harjoitusohjelmasta.
Vinkkejä kommunikointiin kumppanin kanssa ennen seksin harrastamista
34) Puhuminen on tärkein seksitaito!
Kumppanin kanssa kannattaa ennen seksin harrastamista keskustella siitä, millaisia toiveita kummallakin on. Voit kertoa vaikkapa siitä, mitä edellytyksiä tarvitsee täyttyä, että haluat harrastaa seksiä toisen kanssa. Jollekulle on esimerkiksi tärkeää käydä suihkussa ennen seksiä – toiselle taas se, että tila on rauhallinen. Tai mikä on sinun toiveesi?
35) Tunnista omat rajasi
Omien rajojen tunnistaminen ja siitä puhuminen on aivan olennaista. Etukäteen kannattaa sopia, mitä tehdään, jos jokin ei tunnukaan seksissä hyvältä ja haluaa lopettaa.
36) Varmista, tarvitaanko ehkäisyä
Etukäteen on luonnollisesti välttämätöntä puhua siitä, tarvitaanko raskauden tai seksitautien ehkäisyä.
37) Huolehdi ehkäisystä myös suuseksissä
Tiesitkö, että seksitaudit voivat tarttua myös suun limakalvolle ja limakalvolta? Suojautuminen suuseksissä on tärkeä osa seksuaaliterveyttä. Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja seksuaaliseen itsetuntoomme taas voi vaikuttaa paljonkin suun terveydentila ja kunto.
38) Ilmaise, mikä tuntuu hyvältä
Lähtökohtaisesti seksin tulisi tuntua kaikista osapuolista hyvältä. Siksi kumppanille on tärkeää pystyä ilmaisemaan, mitkä seksitavat tuntuvat mieluisilta. Keskustelu on tarpeen myös, jos periaatteessa olisi valmis kokeilemaan jotakin seksitapaa mutta josta on silti epävarma. Seksin jälkeen kannattaa yrittää sanoittaa ääneen sitä, mikä tuntui hyvältä ja mitä olisi valmis tekemään uudestaankin.
39) Sovi suhteen säännöt
Kokonaan uudessa suhteessa olisi hyvä käydä läpi suhteen säännöt. Onko kyseessä monogaaminen suhde, jossa seksiä harrastetaan vain toistensa kanssa. Tai onko kyseessä suhde, jossa osapuolet eivät ole sitoutuneet toisiinsa? Vaiko avoin suhde, jossa kumppanit ovat sitoutuneita toisiinsa mutta sopivat silti, että seksiä saa harrastaa muidenkin kanssa?
40) Kerro, jos mielesi muuttuu
Mieli voi ja saa ajan myötä muuttua. Siitä pitäisi tietenkin pystyä kommunikoimaan toiselle. Pääasia on, että olisi mahdollisimman vähän asioita, jotka perustuvat oletuksiin!
41) Seksiin liittyviin ongelmiin on monenlaista apua saatavilla
Ongelmatkin kuuluvat seksiin – ja niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Kumppanuksien halut saattavat esimerkiksi olla eriparisia, tai seksiakti ei onnistu kipujen tai erektiohäiriöiden vuoksi. Tällä hetkellä koettu tilanne ei ole välttämättä aina ja ikuisesti näin. Useisiin asioihin pystyy vaikuttamaan, ja seksiin liittyviin kysymyksiin on monenlaista apua saatavilla.
42) Seksiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä nuorilla aikuisillakin
Joskus korkeakouluopiskeluihin liittyvä suorituskeskeisyys voi heijastua intiimisuhteisiinkin. Saattaa syntyä kuvitelma, että myös seksin pitäisi olla helppoa ja täydellistä. Moni voi luulla olevansa ainoa, kenellä on ongelmia. Seksiin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin tyypillisiä nuorilla aikuisillakin.
43) On luontaista, että halun määrä vaihtuu ajan myötä
Usein suhteen alussa riittää paljon halua, ja on luontaista, että se sitten vähenee. Mutta ei myöskään ole niin, että jotain olisi pielessä, jos seksi ei ole enää sellaista kuin suhteen alussa.
44) Luovu kaikenlaisista itsestäänselvyyksistä
Olisi hyvä päästä eroon kaikenlaisista itsestäänselvyyksistä, että seksin kuuluu olla jonkin tietynlaista!
45) Tiesitkö, että seksillä ja seksuaalisuudella on paljon hyödyllisiä terveysvaikutuksia?
Seksillä, yhdessä tai yksin toteutettuna, on monia terveysvaikutuksia silloin, kun se on turvallista ja suostumukseen perustuvaa.
- Lue seksuaaliterapeutti Maria Nikunlaakson haastattelu Huolehdi siitä, että sinun rajojasi ei seksissä ylitetä
- Kurkkaa myös terveystieto-osioomme: Seksuaalisuuden ja seksin terveysvaikutukset
Kasviksista, hedelmistä ja marjoista lisää väriä lautaselle!
46) Sisällytä kasviksia, hedelmiä ja marjoja jokaiselle aterialle
Kasvisten, hedelmien ja marjojen terveyttä edistävät vaikutukset ovat meillä kaikilla tiedossa. Kun sisällytät kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisällyttää jokaiselle aterialle, niitä kertyy suositeltu määrä (500 grammaa päivässä) ihan huomaamatta.
47) Aloita omista suosikeistasi
Pohdi, mistä kasviksista, hedelmistä ja marjoista pidät jo valmiiksi. Tällaisten tuotteiden lisääminen omaan ruokavalioon on yleensä helpointa.
48) Satokausituotteet ovat usein edullisia
Satokausituotteet vaihtuvat sesonkien mukaan ja ovat makoisuuden lisäksi usein edullisia. Esimerkiksi kevääseen kuuluvat kurkku ja tomaatti, syksyyn omenat ja talviaikaan sitrushedelmät. Ympäri vuoden huokeita vaihtoehtoja ovat muun muassa erilaiset juurekset ja kaalit, joita on runsaasti erilaisia.
49) Vaihtoehtoja eri muodoissa
Monille kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat erityisesti tuoreina, mutta kasvikunnan tuotteita löytyy myös helppokäyttöisinä säilykkeinä ja pakasteina, soseina, täysmehuina ja kuivattuina tuotteina. Pakastealtaan kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on tarjolla kilohinnaltaan hyviä vaihtoehtoja. Pakastetuotteista ei kerry käytännössä juuri ruoanvalmistushävikkiä, kuten esimerkiksi kuoria.
50) Lisää kasviksia ruuan joukkoon jo valmistusvaiheessa
Perinteisen lisukesalaatin lisäksi kasviksia voi lisätä ruoan joukkoon jo valmistusvaiheessa. Ateriaan voi kuulua esimerkiksi keitettyjä lisukekasviksia, ja sosekeittoon tai smoothieen saa surautettua mukaan vaikka mitä.
Säännöllinen syöminen tukee opiskelukykyä
51) Kun syöt säännöllisesti, ajatus kulkee paremmin
Säännöllinen syöminen tukee opiskelukykyä pitämällä yllä sopivaa vireyttä ja verensokeria – ajatus ei kulje nälkäisenä. Lisäksi tasaiset ateriavälit estävät nälkää kasvamasta liian suureksi, jolloin syömistä on helpompi säädellä ja esimerkiksi napostelun tarve vähenee.
52) Löydä itsellesi sopiva aikataulu
Säännöllinen ateriarytmi ei tarkoita kiveen hakattua minuuttiaikataulua. Opiskeluarjessa päivät vaihtelevat helposti aamukahdeksan luennoista täysin itsenäisiin etäopiskelupäiviin kotona. On kuitenkin tärkeää rakentaa päivä pääaterioiden eli aamupalan, lounaan ja päivällisen ympärille. Näitä täydentämään lisätään tarpeen mukaan 1–2 välipalaa ja iltapala. Suurimmalle osalle sopii syöminen noin 3–4 tunnin välein, mutta itselle sopiva rytmi löytyy vain kokeilemalla.
53) Suunnittele aterioita ainakin vähän etukäteen
Kun säännöllistä syömistä alkaa harjoitella, moni hyötyy etukäteissuunnittelusta. Jos tavoitteenasi on esimerkiksi syödä iltapäivän välipala, pohdi sille valmiiksi hyvä ajankohta. Mitä söisit tällä aterialla, onko kaapissasi esimerkiksi valmiina välipalatarvikkeita? Entä jos opiskelupäivä venyykin? Voisitko pitää repussa esimerkiksi pähkinä-hedelmäsekoitusta tai välipalakeksejä?
54) Avuksi muistutus puhelimeen tai sovi päivällisestä kaverien kanssa
Jos ateriarytmi on ollut epäsäännöllinen, eivät elimistön nälkä- ja kylläisyyssignaalit viesti tehokkaasti. Alussa voikin tuntua siltä, että joudut syömään, vaikka ei olisi nälkä. Toistojen myötä huomaat kuitenkin nälän ilmoittavan itsestään ennen seuraavaa ateriaa. Jos syöminen on vaarassa unohtua, voit kokeilla laittaa ateria-ajoista hälytyksen puhelimeen tai vaikkapa muistutuslapun jääkaapin oveen. Tai voisitko sopia opiskelu- tai kämppäkavereiden kanssa yhteisestä päivällisestä?
55) Yksi askel kerrallaan
Isot muutokset voivat tuntua houkuttelevilta, mutta pysyvien rutiinien harjoittelussa maltti on valttia. Säännöllisen syömisen harjoittelussa kannattaakin keskittyä yhteen ateriaan kerrallaan, esimerkiksi näin: ”Seuraavaksi harjoittelen syömään lounaan puolen päivän aikoihin.”
Huomioi nämä suun omahoidossa
Olemme koostaneet suun omahoitoon liittyviä terveysvinkkejä syksyn 2024 aikana järjestetyistä suunterveyden tapahtumistamme. Syksyn aikana YTHS osallistui Koko Suomi harjaa -kampanjaan, jonka tarkoituksena on muistuttaa meitä jokaista harjaamaan hampaansa fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Lisäksi lokakuussa YTHS:n kuukausittaisen terveyden tietoiskun aiheena oli Suun omahoito. Kurkkaa alta vinkit!
56) Suosi hampaiden harjaamisessa sähköhammasharjaa
Sähköharjalla pääsee helpommin puhtaampaan tulokseen kuin manuaaliharjalla.
57) Käytä harjatessa fluorihammastahnaa
Fluorihammastahnan käyttö ehkäisee hampaiden reikiintymistä usealla mekanismilla.
58) Puhdista suu muutenkin kuin suuvesillä purskuttelemalla
Purskuttelu ei poista plakkia hampaiden pinnoilta, vaan siihen tarvitaan mekaanista puhdistusta eli harjausta ja hammasvälien puhdistusta.
59) Puhdista hammasvälit päivittäin
Puhdistuksen voi tehdä joko langalla tai hammasväliharjalla, kumpi itselle tuntuu sopivammalta.
60) Hoida oireileva ientulehdus huolellisesti
Verenvuoto suuta puhdistettaessa on ientulehduksen merkki. Vuotavaa kohtaa pitää erityisesti puhdistaa, hellävaraisesti mutta tarkasti.
61) Käytä ksylitolia päivittäin
Ksylitoli ennaltaehkäisee reikiintymistä ja kariesta.
62) Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan
Hampaat tulee harjata aamuin illoin.
63) Keskity hampaita harjatessasi itse harjaamiseen
Paras tapa on harjata hampaat peilin edessä, eikä esimerkiksi televisiota katsellessa.
64) Hampaiden harjaaminen kannattaa aloittaa hankalimmasta kohdasta
Harjaaminen kannattaa siis aloittaa takahampaista.
65) Kieltä ei tarvitse puhdistaa jokaisen hammaspesun yhteydessä
Jos puhdistat kieltäsi erikseen, tee sitä mahdollisimman pehmeällä harjalla ja vain silloin tällöin.
66) Jos käytät suuvettä, käytä vain alkoholitonta suun kuivumisen estämiseksi
Kuiva suu on alttiimpi reikiintymiselle.
67) Seuraa puhdistusvälineittesi kuntoa!
Esimerkiksi sähköhammasharjan pää tulisi uusia noin kolmen kuukauden välein.
68) Muista, että nikotiini ja happamat elintarvikkeet lisäävät hampaiden eroosiota
Eroosiolla tarkoitetaan hampaiden kemiallista kulumista, jossa hammaskiille liukenee happojen vaikutuksesta.
69) Hampaiden vihlonta voi johtua monesta syystä
Jos vihlonta on jatkuvaa, varaa aika hammastarkastukseen juurisyyn selvittämiseksi.
70) Suun omahoidon rutiineja voi muuttaa myös vähitellen
Jos et ole puhdistanut hammasvälejäsi päivittäin, joka toinen päivä tapahtuva puhdistus on jo hyvä alku.