70 terveysvinkkiä YTHS:n 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi
Julkaisemme vuoden 2024 aikana tällä sivulla 70 terveysvinkkiä sen kunniaksi, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta.
Korkeakouluopiskelijoiden terveyden edistäminen on aina keskeisesti kuulunut YTHS:n tehtäviin. Nostamme webinaareissamme ja kampanjoissamme esiin erilaisia terveyttä edistäviä teemoja. Tämä 70-vuotisjuhlasivu tulee täydentymään vuoden mittaan eri tapahtumista poimituilla vinkeillä.
Seurailethan myös tapahtumakalenteriamme – löydät sieltä kiinnostavia aiheita kuunneltavaksi lähes ympäri vuoden.
Tässä univinkkejä, ole hyvä!
Juhlavuoden vietto alkoi torstaina 21.3.2024 YTHS-päivän Reseptejä parempaan uneen -webinaarilla. Niinpä myös kymmenen ensimmäistä vinkkiämme käsittelevät uniaihetta.
1) Uni on aivojen pesukone – syvä uni poistaa aivoista kuona-aineita
Uni on palautumisen kannalta korvaamatonta, ja hyvinvoinnille se on yhtä tärkeää kuin liikunta ja ravinto. Erityisen tärkeää on syvä uni, jonka aikana aivojen energiavarastot täydentyvät. Syvä uni ajoittuu alkuyöhön, joten nukkumaan kannattaa käydä ajoissa. Väsymyksen tunnetta illalla ei myöskään kannata ohittaa. Jos oman uni-ikkunan ohittaa, uni voi karata tunneiksi.
2) Säännöllinen unirytmi tukee vireyttä
Säännölliset rytmit ja rutiinit ovat hyväksi terveydelle, ja ne pitävät myös sisäisen kellon tahdissa. Vaikka vapaapäivinä tekisi mieli joustaa unirytmissä, kannattaa kokeilla esimerkiksi kuukauden ajan pitää sama unirytmi joka päivä. Saatat huomata sen jälkeen olevasi virkeämpi!
3) Mikä avuksi, kun ajatukset laukkaavat eikä uni tule?
Tietoisuusharjoitukset voivat auttaa rauhoittumaan, kun mieli käy kierroksilla. Olemme koostaneet verkkosivuillemme tietoisuusharjoituksen, jonka voit käydä tekemässä itsellesi sopivana hetkenä, kuten illalla ennen nukkumaan menemistä. Käy kurkkaamassa!
4) Huolihetki voi auttaa, jos ikävät asiat haittaavat nukkumista
Väsyneenä ikävillä asioilla on taipumus kasvaa kokoaan suuremmiksi. Uni ei tule, jos murehtiminen valtaa ajatukset eikä päivällä ole tullut käsitelleeksi mieltä painavia asioita. Varaa mieltä askarruttavien asioiden jäsentelyyn rauhallinen hetki jo päivällä ja pidä huolihetki:
- Kirjoita ylös mielen päällä oleva asia.
- Listaa kirjoittamasi asian viereen erilaisia asian käsittelyä helpottavia vastauksia kysymyksiin, kuten miksi asia huolettaa sinua ja mitä ongelman ratkaisemiseksi voisi tehdä.
- Jos asia palaa mieleesi yöllä, voit ajatella, että olet jo käsitellyt asiaa huolihetken aikana.
5) Hyvä uni rakentuu jo päivällä
Unta ei palautumisessa voi korvata millään, mutta hyvää unta ja yleistä hyvinvointia tukee myös päivän aikana tapahtuva palautuminen. Pyri siis tekemään jo päivän aikana jotain sellaista, joka saa sinut hyvälle mielelle – oli se sitten ystävän näkeminen, lempiharrastuksen parissa puuhaaminen tai vaikka elokuvan katsominen.
6) Liiku riittävästi
Harrasta liikuntaa, mutta ajoita raskas liikunta 3–4 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
7) Tee makuuhuoneestasi unen kannalta mukava
Viileä, pimeä ja rauhallinen ympäristö tukee hyvää unta.
8) Tarkkaile kofeiinin vaikutusta itseesi
Vältä kahvin ja muiden kofeiinia sisältävien tuotteiden nauttimista iltaisin.
9) Koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa
YTHS-päivän puhuja, unilääkäri Henri Tuomilehto pitää digitalisaatiota yhtenä isoimpana syynä kuormituksen kasvuun. Monet luulevat, että heidän pitää olla tavoitettavissa jatkuvasti. Ajanpuutetta yritetään paikata tekemällä useita asioita yhtä aikaa. ”Samanaikaisesti ihmiset nukkuvat vähemmän kuin koskaan. Vene siis vuotaa molemmista päistä!”
10) Älä tyydy huonoon uneen
”Joskus ihmiset voivat tarvita apua. Huonoon nukkumiseen ei pidä tyytyä. Hankalatkin tilanteet ovat korjattavissa”, rohkaisee unilääkäri Henri Tuomilehto, joka on luonut maailman ensimmäisen tieteelliseen näyttöön perustuvan systemaattisen univalmennuksen.
- Kaipaatko lisää vinkkejä nukkumiseen? Lue lisää terveystieto-osiostamme.
Vinkkejä kutsuvampien opiskelijatilaisuuksien järjestämiseen
Opiskelijoiden mielenterveysviikolla (8.–14.4.2024) valtakunnallisen teemaviikon aiheena oli yhdenvertaisuus ja sosiaalinen saavutettavuus. YTHS:n järjestämässä webinaarissa tarkastelimme yhteisön merkitystä opiskelijan mielenterveyden tukemisessa. Psykologi Julia Sangervon haastattelun pohjalta kootut vinkit (11–15) antavat eväitä inklusiivisempien opiskelijatapahtumien järjestämiseen.
11) Muistakaa, että toimintakyvyn huomioiva yhdenvertaisuus ei ole vain hissejä tai ramppeja.
Kun kuvataan jonkin tilaisuuden fyysisen ympäristön mahdollisuuksia ottaa vastaan mahdollisimman monenlaisia ihmisiä, tarkoitetaan tilaisuuden esteettömyyttä.
Saavutettavuus koskee puolestaan aineetonta ympäristöä, kuten tiedonkulkua, somepäivityksiä, verkkosivuja, saatavilla olevia palveluja ja ihmisten asenteita.
Yhdenvertaisuus on sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Tarkastelkaa sekä yhdenvertaisuuden, esteettömyyden että saavutettavuuden toteutumista, kun järjestätte tapahtumaa!
12) Huomioikaa tarve vetäytyä
Monelle meistä voi tulla ihmispaljoudessa ylivirittynyt tai kuormittunut olo, ja tarvitsemme rauhoittumistuokion. Tämä tarve voi korostua esimerkiksi neuroepätyypillisyyden tai joidenkin kroonisten sairauksien yhteydessä. Tapahtumiin voikin määritellä vähemmän stimuloivan sivutilan, jonne voi tarvittaessa mennä palautumaan.
13) Anna tilaa päihteettömälle ajanvietteelle
Alkoholi on kuulunut kiinteästi suomalaiseen opiskelijakulttuuriin, mutta yhä useampi käyttää päihteitä vähän tai ei lainkaan. Vaalikaa ilmapiiriä, jossa päihteettömyyttä ei arvostella. Voiko tapahtumakalenterissa olla tekemistä, joka on lähtökohtaisesti päihteetöntä?
14) Kerro, kuinka ottaa hankalia tilanteita esille
Jos yhteisössä sattuu jotain ikävää, kuten ahdistelua, jäsenten tulee tietää, kenen vastuulla ristiriitojen selvittäminen on ja millaisin keinoin asiaa ratkaistaan. Jos esimerkiksi tilaisuudessa on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, täytyy heistä viestiä proaktiivisesti osallistujille.
15) Informoi etukäteen
Hyvätkään suunnitelmat eivät toteudu, jos niistä ei kerro osallistujille. Mitä kattavammin saavutettavuus- ja esteettömyystietoa on merkitty jo tapahtumakutsuun, sitä helpompaa osallistuminen on tätä tietoa tarvitsevalle!
Vinkkejä yksinäisyyden torjumiseen
Opiskelijoiden mielenterveysviikon innoittamana kokosimme vinkkejä (16–20) siihen, kuinka häiritsevää yksinäisyyttä voi pyrkiä vähentämään.
16) Vältä itsesi syyllistämistä tilanteestasi.
Saatat ajatella, että kaikki muut löytävät seuraa, ja olet ainoa, jota yksinäisyys vaivaa. Opiskeluaikana koettu yksinäisyys on kuitenkin yleistä. Joka neljäs korkeakouluopiskelija kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi. Vika ei siis ole sinussa. Tämän tiedostaminen voi vähentää negatiivisten ajatusten kierrettä, jotta et vetäytyisi sosiaalisista suhteista entistä vahvemmin.
17) Pyri sosiaalisissa suhteissakin rutiineihin.
Etenkin ystävyydeltä ja rakkaussuhteilta odotetaan usein spontaaniutta. Kiireisessä arjessa kannattaa kuitenkin luoda rakenteita sosiaalisen ajan ylläpitämiseksi.
- Voisitteko sopia kaveriporukan kanssa, että tapaatte aina samaan aikaan kerran kuussa?
- Jos kaukana asuva lapsuudenkaveri ei pidä viestittelystä, voisitteko sopia säännöllisestä puhelusta?
- Mitä jos merkkaisit kalenteriisi viikoittaisen vertaistukiryhmän tapaamisen?
18) Harrastusporukassa voi täyttää sosiaalisia tarpeita.
Mitä tykkäät nyt tehdä vapaa-ajallasi? Ota selvää, kuinka voisit tehdä sitä porukassa! Yhteinen mielenkiinnon kohde tuottaa jutunjuurta ja uusiin ihmisiin tutustuminen voi sujua helpommin. Voit esimerkiksi liittyä juoksukouluun, lautapelikerhoon, lukupiiriin tai vapaaehtoiseksi kansalaisjärjestöön.
19) On tavallista, että kaikki yritykset ihmissuhteiden luomiseen eivät onnistu.
Jos olet yrittänyt lähestyä toista ihmistä eikä hän haluakaan syventää ihmissuhdetta, saatat tuntea pettymystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jokin toinen ihminen haluaisi olla ystäväsi tai kumppanisi. Älä lannistu. Jatka sellaisten ihmisten lähestymistä, joiden kanssa haluaisit muuten viettää aikaa.
20) Muista, että myös sinulla on oikeus omiin rajoihisi.
Älä hyväksy kaverilta tai kumppanilta kiusaamista, väkivaltaa tai muuta huonoa kohtelua sillä perusteella, että yksin olisi vielä kurjempi olla kuin vaikeassa ihmissuhteessa. Ansaitset seuraa, joka kohtelee sinua arvostavasti. Voit sanoa suoraan, jos jokin ei ole ok!
- Lisätukea korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyteen löydät Apua yksinäisyyteen -sivulta.