Yskä

Kuinka yskää tulisi hoitaa?| Miten lääkäri tutkii ja hoitaa yskää? | Mahdollisia syitä yskään

Kuinka yskää tulisi hoitaa?

 Ylähengitystietulehduksiin liittyvä yskä on luonteeltaan ärsytysyskää - hengitystiet reagoivat virustaudin tekemiin limakalvomuutoksiin yskällä. Tällaisen yskän hoidossa on tärkeintä hillitä turhaa ja turhan rajua yskimistä, joka vie yöunet tai häiritsee päivittäistä arkielämää. Tehokkaita keinoja ovat höyryn hengittäminen, runsas nesteen juominen ja sellaisten yskänlääkkeiden käyttö, jotka rauhoittavat yskänärsytystä. Terve aikuinen ei tarvitse eikä hän hyödy ns. limaa irrottavista yskänlääkkeistä: ne jopa lisäävät yskäoiretta! Ylähengitystietulehduksiin liittyvä limannousu ja yskökset pystyy yskimään ylös ilman erityistä lääkeapua. Limaa irrottavat ja limaa "pilkkovat" yskänlääkkeet eivät kuulu lainkaan tavallisen yskän hoitoon.

Astmaatikolla tulee olla tiedossaan omalta lääkäriltä saatu ohjeisto - astman omahoito-ohje - jonka mukaan hän lääkitsee esim. flunssaan liittyvää tai rasituksessa ilmenevää yskäoirettaan omilla astmalääkkeillään. Astmaatikon ei kuulu käyttää yskän hoitoon muita kuin lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Miten lääkäri tutkii ja hoitaa yskää?  

Yskän tutkiminen on useimmiten aiheellista, kun yskä jostain syystä pitkittyy (yli 4 viikkoa) tai siihen liittyy muita lisäoireita (kuten hengenahdistus, yleistilan lasku tai raju kuume tai se selvästi häiritsee yöunta ja arkielämää). Yskäpotilaan perustutkimuksia ovat haastattelu ja oirekuvan kartoitus, keuhkojen kuuntelu ja jo niillä voidaan löytää ja sulkea pois moni syy yskälle. Yskäpotilaalle voidaan tarpeen mukaan määrätä lisätutkimuksina keuhkojen röntgenkuva, poskionteloiden röntgenkuvat, veren tulehdusarvojen määrityksiä, astma tai allergiaselvityksiä jne.

Tavalliseen ylähengitysteiden tulehdukseen liittyvään yskään lääkärillä ei ole käytettävissään hyvää parantavaa lääkitystä - oiretta hillitsemään käytetään yskänärsytystä rauhoittavia ja nielua hiukan puuduttavia lääkeaineita. Virustaudin oireena esiintyvään keuhkoputkentulehdukseen tai yskänärsytystä lisäävään poskiontelotulehdukseen ei antibioottihoidosta ole apua - antibioottihoitoon päädytään yskäoireisella vain silloin, kun yskän syynä on harvinaisempi bakteerin aiheuttama tauti (kuten keuhkokuume tai märkäinen poskiontelotulehdus). Alkava astma voi alkuvaiheessa oireilla ylähengitystietulehduksen jälkeen jäävänä pitkittyneenä yskänä. Tällöin käytetään hoitokokeiluna astmalääkkeitä.

Astmasta lisää tietoa myös artikkeleissa Astma ja Astma - ohjattu omahoito.

Mahdollisia syitä yskään

Oire  Mahdollinen syy tai selitys
Yskä liittyneenä usean vuorokauden kuumeeseen ja selvään uupumukseen, sairaudentunteeseen Keuhkokuume?
Yli 2-4 viikkoa jatkunut yskä "flunssan jälkeen":  Pitkittynyt hengitystieinfektio tai sen jälkitauti (esim. poskiontelotulehdus) tai alkava astma?
Pitkittynyt yskä ja siihen mahdollisesti liittyvä hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen: Alkava astma?
Siitepölyaikaan esiintyvä ärsytysyskä:  Allergia/astman oire?
Fyysiseen rasitukseen liittyvä yskä: Rasitusastma?
Muu itselle "epätyypillinen", pitkittynyt, arkielämää tai yöunta selvästi häiritsevä tai poikkeuksellisen raju yskäoire: Harvinainen infektio - kuten hinkuyskä? Ruokatorviperäinen yskä? Muu syy ?
Pitkittynyt yskä ja nuha-oireet tai nenän tukkoisuus: Kroonisen nuhan aiheuttama yskä?

Tietolähteet:
YKT- Yleislääkärin Käsikirja (Duodecim 1997)

Artikkelin laati:
Yleislääkäri Johanna Castrén
Artikkeli tarkistettu 29.1.2013 SI


Avainsanat: Yskä