Siirry sisältöön
Hoidontarpeen arviointimme on valitettavasti ruuhkautunut, ja Self-verkkopalvelun asiointilomakkeet ovat osittain pois käytöstä. Jos et pääse käyttämään tarvitsemaasi lomaketta, pyydämme ottamaan yhteyttä puhelimitse. Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Katso vinkit keskittymiskyvyn parantamiseen

Olemme julkaisseet yths.fi-sivustolla uusia keskittymiseen liittyviä tekstejä. Saat teksteistä hyödyllisiä työvälineitä keskittymiskykysi parantamiseen.

Keskittyminen vaihtelee arjessa

Havainto, ettei kykene keskittymään kunnolla, on tavallinen ja arkipäiväinen. Keskittymispulmat korostuvat esimerkiksi silloin, kun olemme väsyneitä, kiireisiä, tai vaatimukset tuntuvat liiallisilta ja olemme stressaantuneita.

Keinoja parantaa keskittymiskykyä

Omaa keskittymistään voi kohentaa monin eri tavoin. Kyse on taitoharjoittelusta – ei niinkään siitä, että keskittymisen haasteet olisivat muuttumaton ominaisuus. Taitoharjoittelua hyödynnetään hoidossa myös silloin, kun henkilöllä on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.

Kuvassa piirrettyjä ihmisiä, jotka yrittävät työskennellä sekä tekstit "Kiire, keskeytykset", "Aivokuormitus", "Krooninen stressitila", "Keskittymisvaikeudet" ja "Pitkäjänteisyyden väheneminen", tekstejä yhdistävät nuolet.

Tietoa ADHD:sta

ADHD (attention and hyperactivity disorder) eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn häiriö on lapsuudessa alkava kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus-, ylivilkkaus- ja impulsiivisuusoireet. Satunnaisina tämänkaltaiset oireet ovat tavallisia, mutta ADHD:ssa oireita on paljon, pitkäaikaisesti, ja niistä on haittaa toimintakyvylle.

Toisinaan kyse on myös ADT:sta eli itseaiheutetusta keskittymishäiriöstä, jota elämäntapamme ruokkii.