Siirry sisältöön
Ennakkoon tiedoksi: Tiistai-iltana 10.6.2025 kello 18–22 välisenä aikana Self-verkkopalveluun kirjautuminen saattaa epäonnistua. Käyttökatkos johtuu päivitystyöstä. Pahoittelemme aiheutuvaa haittaa ja pyydämme kirjautumaan palveluun uudelleen päivitystöiden päätyttyä.

Strategia, kärkitavoitteet ja arvot

Strategia

YTHS tekee työtä opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn hyväksi. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena oli tuottaa laadukasta opiskeluterveydenhuoltoa helposti ja nopeasti. YTHS:n strategiakausi oli voimassa vuoden 2024 loppuun, ja se muodostui neljästä strategisesta valinnasta:

  • kohdennetulla palveluvalikoimalla terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä
  • positiivinen asiakaskokemus ja aktiivinen sidosryhmäyhteistyö
  • osaavien ja motivoituneiden ammattilaisten yhteisö
  • resurssien vastuullinen ja tehokas käyttö 


YTHS:n kärkitavoitteet 2024

YTHS:n neljään strategiseen valintaan sisältyi strategiakauden tavoitteet, joista valittiin viisi kärkitavoitetta vuodelle 2024:


2.3.Helsinki , Ruoholahti, Finanssiala henkilökuvat by Jukka Rapo

Maailman parhaat tulevaisuuden tekijät – kumppanuuksien avulla tavoitteeseen

Yhdenvertaisuus, välittäminen ja edelläkävijyys ovat arvoja, joiden perusteella YTHS vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta. Suomessa ymmärrettiin varhaisessa vaiheessa opiskeluterveydenhuollon yhteiskunnallinen merkitys; terveenä opiskelu etenee sujuvasti ja opiskelijat siirtyvät työelämään hyvinvoivina osaltaan rakentamaan yhteiskuntaa.

Vuonna 2024 vietettiin merkkivuotta, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto perusti 70 vuotta sitten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön. Ammattikorkeakouluopiskelijat tulivat palvelujen piiriin vuoden 2021 alussa, jolloin myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK liittyi mukaan YTHS:n hallintoon. Ilman suomalaista opiskelijaliikettä ei olisi olemassa korkeakouluopiskelijoille erikoistunutta terveydenhuoltoa.

Julkisen talouden kiristyminen, sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset ja teknologinen kehitys kirittivät uuden strategian laadintaa vuonna 2024. Strategian tavoitteena on edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä tukea valmistumista entistä vaikuttavammalla otteella.

Uudistuvana ja kumppanuuksia hakevana organisaationa YTHS pystyy jatkossakin parantamaan opiskelijoiden terveyttä ja tukemaan tulevaisuuden ammattilaisia. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, korkeakoulujen ja THL:n kanssa. Kela on ollut merkittävä yhteistyökumppani vuosikymmenien ajan YTHS:lle. Nykyään Kelalla on opiskelijoiden terveydenhuollon palvelujen järjestämistehtävä ja YTHS:llä tuottajan rooli.

Opiskelijalähtöinen monikanavainen palvelumalli uudistuu vuoden 2026 aikana. Keskeistä on, että opiskelijoiden pääsy palveluihin paranee. Tuomme opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön uuden käyttäjäystävällisen digitaalisen asiointialustan. Palveluja tarjotaan sekä digitaalisesti etänä että kivijalassa. Palvelutehtävämme onnistuu, kun tarjoamme arvostetun ja kehittyvän työyhteisön parhaille osaajille.

Tasapainoiset menot ja tulot sekä paraneva kustannusvaikuttavuus ovat entistä tärkeämpiä palveluiden saatavuuden turvaamisessa lähitulevaisuudessa. Meitä haastavat erityisesti terveydenhuollon työvoiman paikoin niukka saatavuus ja rahoituslain mukainen kiinteähintainen rahoitusmalli, jonka tiukoissa rajoissa palvelut on järjestettävä, vaikka palvelukysyntä kasvaisi.

Haluamme olla yhteiskunnallisessa keskustelussa aktiivinen opiskelukyvyn ja terveyden asiantuntija ja vaikuttaja. Teemme töitä kumppaniemme kanssa sen eteen, että opiskelijat ja opiskeluyhteisöt ovat hyvinvoivia – maailman parhaimpia tulevaisuuden tekijöitä.

Tuomo Yli-Huttula
YTHS:n hallituksen puheenjohtaja


Katariina Poskiparta YTHS. Henkilökuvaus Milla von Konow

Kehitystä pitkäjänteisesti


YTHS:n 70-vuotisjuhlavuonna valmisteltiin ja toimeenpantiin YTHS:n toiminnassa muutoksia, jotka ovat jatkumoa pitkäjänteiselle kehitystyölle, ja niistä syntyy vastaavasti silta seuraavien vuosien kehityksen polkuihin. Osa muutoksista liittyy strategian mukaisiin suunnitelmiimme parantaa jatkuvasti palveluita, osa toimintaympäristön yllättäviinkin muuttuviin vaatimuksiin.  

Toimintavuosi oli myös korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen vuosi. Sen tuloksissa riittää hyödynnettävää terveydenedistämistyössä, kunnes seuraava tutkimus toteutetaan. 

Talouden ja toiminnan tasapainottaminen oli vaikeaa. Vuoden alussa toimintasuunnitelmaan nähden liian pienet resurssit aiheuttivat säätiötasoisen säästötarpeen. Kulukurin ja säästöjen onnistumisen jälkeen emme saaneet siirrettyä resursseja palveluiden käyttöön tarpeeksi nopeasti. Hoitotakuu ei kaikin osin toteutunut. Lisäksi vuoden lopussa ostopalveluiden käyttö osoittautui haasteelliseksi. Kokemuksesta opittiin ja opit otettiin käyttöön heti. 

Merkittävimmät YTHS:n palvelutoimintaan vaikuttavat lakimuutokset koskivat hoitotakuulainsäädäntöä, lakia lasten ja nuorten terapiatakuusta sekä palvelujen järjestäjä Kelaa koskevaa valvontalakia. Valvontalaki toi säätiölle lisää raportointivelvoitteita.  

Hoitotakuulainsäädäntö kiristyi ja väljeni yli 23-vuotiaiden opiskelijoiden osalta, jolloin säätiö joutui palveluissaan valmistautumaan edestakaiseen muutokseen ja raportointiin. 

Hallituksen esitys terapiatakuusta tuli julkiseen keskusteluun viime vuonna. Esityksessä määriteltiin terveydenhuoltolakiin erityissäännös, jonka mukaisesti lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykologiseen vuorovaikutukseen perustuva määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu. Ikärajaan perustuvat erilaiset hoitovelvoitteet korkeakouluopiskelijoiden kesken ovat vaikeasti toteutettavissa siten, että opiskelijat kokisivat saavansa palveluita yhdenvertaisesti keskenään. Aika näyttää, kuinka siinä onnistumme. Valmistauduimme säännöksen voimaantuloon 1.5.2025. Henkilökunnan koulutus uusiin terapiatakuusäädösten hyväksymiin työmenetelmiin jää vuodelle 2025.  

Palvelujen kysynnän edelleen kasvaessa ja velvoitteiden lisääntyessä opiskelija-asiakkaiden läpivirtaus palveluissamme ja hoitoonpääsyn turvaaminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Palvelumallia hiottiin sujuvammaksi erilaisten parannusten avulla, jotta opiskelijat saisivat tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti. Myös digitaalisen asioinnin päivittämistä nykyaikaan valmisteltiin. Tavoittelimme potilastyöajan lisäämistä, ja siinä onnistuimme.  Asiakaskokemuksen mittauksissa saimme edelleen erinomaisen arvion; organisaationa NPS-luku oli 82 ja ammattilaisten NPS-luku 87! Siitä kiitos kuuluu YTHS:n sitoutuneille ja osaaville ammattilaisille. 

YTHS siirtyi Hyvinvointiala ry:n jäseneksi 1.1.2025. Hoitohenkilöstö, toimihenkilöt sekä kiinteistöpalvelu- ja huoltohenkilöstö sen tes:n piiriin 1.5.2025. Liittojen neuvottelujen jälkeen työnantajajärjestäytymisen vaihtoon valmistauduttiin aloittamalla henkilökunnan informointi ja järjestelmämuutosten suunnittelu ja tilaus.  

Vuoden 2025 alusta alkoi säätiön uusi viiden vuoden strategiakausi – ja kehitys jatkuu. 

Katariina Poskiparta
Toimitusjohtaja


Vuosi 2024 lukuina

Olennaiset tapahtumat 2024

YTHS ehti juhlavaan 70 vuoden ikään. 30.10.2024 tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun YTHS perustettiin ja 90 vuotta opiskelijoiden tuberkuloositarkastusten aloittamisesta.

Lue lisää: YTHS täyttää tänä vuonna pyöreitä – 70 vuotta terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti maalis–huhtikuussa 2024 laajan kyselyn korkeakouluopiskelijoille. Tutkimus (KOTT) tuotti valtakunnallisesti kattavaa ja ajantasaista tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kyselyn sai 12 000 satunnaisesti valittua opiskelijaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Lue lisää: Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus käynnistyy – 12 000 opiskelijaa kutsutaan mukaan

YTHS aloitti helmikuussa 2024 säästötoimenpiteet toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Säästöohjelma käynnistetiin, koska katsottiin, että vuodelle 2024 myönnetty toiminnan rahoitus ei olisi riittänyt kattamaan alun perin suunniteltua toimintaa. Säätiön hallitus hyväksyi helmikuussa säästötoimenpiteet rahoitusvajeen paikkaamiseksi.

Lue lisää: YTHS:n vuoden 2024 rahoitus riittämätön kattamaan suunniteltua toimintaa – opiskelijamäärä vahvassa kasvussa

YTHS ja THL järjestivät yhteisen seminaarin Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2024) tuloksista. Päivässä käytiin vuoropuhelua tutkijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja korkeakouluyhteisön kesken.

Lue lisää: Verkostopäivä opiskeluhyvinvoinnin parissa toimiville: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi muuttuvassa maailmassa

YTHS toteutti 83 % enemmän opiskeluterveysneuvotteluja kuin vuonna 2023, yhteensä 472 opiskeluterveysneuvottelua. Neuvottelun tarkoitus on selvittää, kuinka opiskelijan alentunut opiskelukyky näkyy opinnoissa. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka auttavat opiskelijaa eteenpäin.

Lue lisää: Opiskeluterveysneuvottelu auttaa suunnittelemaan terveyssyistä hidastuneita opintoja

Tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden kokemusta avun saamisesta.

Toimintaympäristön muutokset

Vuosi 2024 oli säästöohjelman vuosi. YTHS:n saama rahoitus toimintaan vuodelle 2024 oli 89,9 miljoonaa euroa, kun YTHS haki Kelalta rahoitusta vuoden 2024 toimintaan 98,4 miljoonaa euroa. Toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi YTHS aloitti säästöohjelman tammikuussa 2024. Säästötoimenpiteinä YTHS karsi suunnitelluista investoinneista, ostopalveluista, hankinnoista ja hallinnollisista kuluista sekä perui htv-tavoitteen noston, joka oli mitoitettu vastaamaan kasvanutta opiskelijamäärää. Säästöohjelman tavoite saavutettiin toukokuussa, jolloin alettiin valmistella paluuta normaaliin toimintaan. Paluu toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan oli kuitenkin hidasta muun muassa rekrytointien osalta. Lisäksi ostopalveluiden käyttöä voitiin lisätä vasta vuoden lopussa, jolloin hoitotakuu ei kaikin osin toteutunut.

Kela asettaa YTHS:lle vuosittain laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat tavoitteet. Vuonna 2024 tavoitteena oli lisätä erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tunnistamista, opiskeluterveysneuvotteluja, moniammatillista yhteistyötä sekä hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmia, seurata paljon palveluita käyttävien opiskelijoiden tilannetta sekä parantaa opiskelijoiden kokemusta avun saamisesta.

Vuoden 2024 alussa tuli voimaan valvontalaki, joka edellyttää, että toimintaa on valvottava siellä, missä se tapahtuu. Tämän seurauksena Kelan omavalvonta edellyttää YTHS:ää laatimaan omavalvontaohjelman, toimipistekohtaiset omavalvontasuunnitelmat ja omavalvonnan raportoinnin kolme kertaa vuodessa. Omavalvonnan tiedot on raportoitava julkisesti.


YTHS:n palvelujen kysyntä pysyi korkeana.

Yhteydenottojen määrä kasvoi

Yhteydenottojen määrä yleis- ja mielenterveyden hoidontarpeen arviointiin kasvoi vuonna 2024. Yhteydenottoja puhelimitse, asiointilomakkeilla ja chatin kautta oli yhteensä 282 282, mikä on 27 000 enemmän kuin vuonna 2023. Valtaosa, yli 200 000 yhteydenottoa, tapahtui puhelimitse. Erityisesti lomakkeiden käyttö kasvoi, 40 % edellisvuoteen verrattuna. Kasvu johtuu suurelta osin siitä, että asiointipalvelu Selfiin tuotettiin tarjolle lisää uusia lomakkeita. Lomakkeiden käytön lisääntyminen ei kuitenkaan heijastunut puheluiden määrään, vaan samaan aikaan myös puheluiden määrä kasvoi.

Myös yhteydenotot suunterveyden hoidontarpeen arviointiin lisääntyivät. Yhteydenottoja oli yli 12 000 enemmän kuin edellisvuonna. Yhteydenottoja oli yhteensä 111 818.

Yhteydenottojen määrä vaihtelee suuresti kuukausittain. Kun lukukausien alettua yhteydenottoja oli kuukaudessa (lokakuu) suunterveyden sekä yleis- ja mielenterveyden hoidontarpeen arviointiin yhteensä 44 650, hiljaisimpana ajankohtana kesäkuussa yhteydenottojen määrä oli alle puolet siitä, yhteensä vain 20 441.

Yleis- ja mielenterveyteen liittyviä hoidontarpeen arviointeja tehtiin vuonna 2024 yhteensä 230 448. Määrä kasvoi noin 27 000:lla vuoteen 2023 verrattuna. Myös suunterveyden hoidontarpeen arvioinnit lisääntyivät ja niitä tehtiin 102 381 vuonna 2024.

Etävastaanottojen osuus kaikista vastaanotoista on laskenut korona-vuosista. Vuonna 2024 etävastaanottoja oli 52 %, kun vuonna 2023 etävastaanottojen osuus oli 62 %.

YTHS:n yleis- ja mielenterveyden palveluita käytti 123 838 opiskelijaa. He muodostivat yhteensä 653 814 käyntiä. Käynneistä hieman yli puolet, 56 %, oli yliopisto-opiskelijoiden käyntejä. Palveluita käyttäneitä opiskelijoita oli myös hieman enemmän yliopistojen (53 %) kuin ammattikorkeakoulujen puolelta. Käyntien jakautumisessa ei ole muutosta aiempaan.

YTHS:n suunterveyden palveluita käytti 123 838 opiskelijaa.


Hoitoonpääsy toteutui suunterveydessä

YTHS noudattaa hoitotakuulainsäädäntöä ja sen mukaisia yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn määräaikoja. Yhteydensaannin ja hoidontarpeen arvioinnin tulee toteutua yhteydenottopäivän aikana, arkipäivisin YTHS:n aukioloaikana. Yhteydensaanti voi tapahtua puhelimitse, chatin tai sähköisten asiointilomakkeiden kautta. Yhteydensaanti YTHS:ään toteutui yhteydenottopäivänä eli hoitotakuuehtojen mukaisena vuoden 2024 aikana 92 prosenttisesti.

Vuonna 2024 kiireettömään yleis- ja mielenterveyden hoitoon tuli päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidontarpeen arvioinnista. Enimmäisaika ei koske esimerkiksi terveysneuvontaa, terveystarkastuksia ja hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia.

Kiireetön hoitoonpääsy yleis- ja mielenterveydessä toteutui hoitotakuun rajoissa 69 prosenttisesti. Suurin osa vastaanotoista, jotka ylittivät hoitoonpääsyn takarajan, koskivat yleislääkärin tai terveydenhoitajan vastaanottoaikoja. Hieman yli puolet hoitotakuun ylittävistä vastaanottoajoista toteutui kuitenkin seuraavan 14 vuorokauden sisällä.

Vastaanotolle pääsyn nopeuttamiseksi YTHS otti käyttöön yleis- ja mielenterveyden kaikkien ammattiryhmien uudet ajankäyttöohjeet alkuvuodesta 2024. Ohjeiden tavoitteena oli lisätä suoran potilastyön ja vastaanottojen määrää. Uuden ohjeistuksen myötä yleislääkäreiden käynnit lisääntyivät 14,5 %.

Kiireettömään suunterveyden hoitoon tuli päästä neljän kuukauden kuluessa hoidontarpeen arvioinnista. Enimmäisaikaa ei sovelleta tilanteissa, jossa potilaalle on määritelty yksilöllinen tutkimus- tai hoitoväli. Hoitoonpääsy toteutui suunterveydessä, eli 100 % asiakkaista sai vastaanottoajan neljän kuukauden sisällä hoidontarpeen arvioinnista


YTHS kehitti palvelujaan hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi.

Asiointilomakkeet nopeuttamaan hoidontarpeen arviointia

Hoidontarpeen arvioinnin kysyntää ja yhteydenottojen ruuhkapiikkejä pyrittiin tasoittamaan muun muassa lisäämällä asiakkaan asian ratkaisemista jo hoidontarpeen arvioinnissa. Vuonna 2024 ensikontaktissa hoidettiin jo 28 % opiskelijoista, kun vuonna 2023 vastaava oli 24 %. Osa opiskelijoiden yhteydenotoista koskee asiaa, joka ei vaadi vastaanotolle pääsyä.

Samaan tarpeeseen hoidontarpeen arviointi otti käyttöön myös chatbot-viestintäkanavan osana yths.fi-verkkosivuja kesäkuussa 2024. Kun opiskelija saa tietoa chatbotin avulla, ei hänellä ole välttämättä enää tarvetta ottaa yhteyttä asiassa hoidontarpeen arviointiin. Chatbot voi myös neuvoa omahoito-ohjeiden äärelle. Käytyjä keskusteluja oli vuonna 2024 ollut 27 342 ja viestejä yhteensä 102 886. Botti on osannut vastata yli 80 %:iin sille osoitetuista kysymyksistä.

Puhelinasioinnin ruuhkaa tasoitettiin lisäämällä sähköisiä asiointilomakkeita Self-asiointipalveluun. Lomakkeet nopeuttavat myös hoitoon pääsyä. Esimerkiksi yksi uusista lomakkeista helpottaa neuropsykiatrisissa kehityshäiriöissä tutkimuksiin pääsyä. Uuden lomakkeen myötä tutkimukset pystyttiin paremmin kohdentamaan niihin opiskelijoihin, joiden kohdalla neuropsykiatrinen kehityshäiriö oli todennäköinen. Opiskelijat myös pääsivät tutkimuksiin aikaisempaa nopeammin.

YTHS toteuttaa terveydenhoitopalvelua ja terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa tarjoamalla ensimmäisen vuoden opiskelijoille vastattavaksi TerveysStartti -kyselyn. Lukuvuonna 2023-2024 siihen vastasi 35 % ensimmäisen vuoden opiskelijoista. TerveysStartti on keino ohjata opiskelijat, joilla on kyselyn vastausten perusteella terveydentilassa ohjausta tai hoitoa vaativia oireita, terveydenhoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle. Kyselyyn vastanneista 14 % sai kutsun terveystapaamiseen ja 10 % suun tutkimukseen.

Mielenterveyspalvelujen kysyntään vastattiin matalan kynnyksen avulla

Kun mielenterveyteen liittyvät yhteydenotot hoidontarpeen arviointiin jatkoivat kasvuaan vuonna 2024, mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvuun pyrittiin vastaamaan tarjoamalla aiempaa enemmän mielenterveyden matalan kynnyksen palveluita. Ohjatun omahoidon oli tarkoitus tarjota matalan kynnyksen hoitoa lievästi ja keskivaikeasti oireileville mielenterveyspotilaille. Tällaiset asiakkaat ohjattiin Ohjattuun omahoitoon tai ryhmäinterventioihin ennen mahdollisia muita yksilökäyntejä. Ohjatun omahoidon käyttöönotto oli kuitenkin suunniteltua hitaampaa.

YTHS tarjosi lievistä ja keskivaikeista oireista kärsiville opiskelijoille Stresless-, Jännittäjä- ja Depressiokouluryhmiä. Ryhmäinterventioihin osallistuneiden opiskelijoiden määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen nähden. Mielenterveyspalveluihin pääsyä pyrittiin tehostamaan myös hoidon aloituksen apuna käytettävällä Terapianavigaattorilla. Se otettiin käyttöön keväällä 2024 ja sitä käytti vuonna 2024 lähes 8 700 opiskelijaa. Terapianavigaattori auttaa alkuvaiheen selvitystyötä, jolloin ammattilainen saa kattavan kokonaiskuvan opiskelijan tilanteesta ensijäsennyksen avulla.


Opiskeluterveysneuvottelujen määrä lähes tuplaantui.

Terveydenedistämistyötä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa

YTHS jatkoi terveydenedistämistyötä opiskeluyhteisötyön muodossa suunnitellun mukaisesti. Uutena toimintamuotona aloitettiin terveyden tietoiskut. Käytyjen opiskeluterveysneuvottelujen määrä kasvoi. Vuonna 2024 toteutettiin 472 opiskeluterveysneuvottelua, kun vuonna 2023 niitä pidettiin 258 kertaa. Opiskeluterveysneuvottelu on menetelmä tukitoimien löytämiseen tilanteessa, kun opiskelijan opiskelukyky on alentunut terveydellisen syyn takia, ja on tarve löytää ratkaisuja opiskelujen jatkamiseksi.

Yksi opiskeluyhteisötyön ja terveydenedistämisen tavoitteista on opiskelijoiden opiskelukyvyn edistäminen. Terveydenedistämistä toteutettiin uudella tavalla, opiskelukykymalliin pohjautuvalla Yhdessä opiskelukykyä -kampanjalla. Hankkeen tavoitteena oli sitouttaa korkeakoulut opiskelijoiden opiskelukyvyn edistämiseen ja siitä viestimiseen sekä tuottaa kouluille valmista opiskelukykymalliin pohjautuvaa viestintämateriaalia.

YTHS oli mukana THL:n toteuttamassa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa. Kysely toteutetaan joka kolmas vuosi ja se jaetaan vastattavaksi osalle korkeakouluopiskelijoita. KOTT-tutkimus antaa YTHS:lle arvokasta tietoa ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelun tueksi. Kyselyllä kerätään myös tietoa opiskelijoiden näkemyksistä YTHS:n palveluista ja palvelujen käytöstä.

YTHS osallistui kyselyn markkinointiin sekä tulosten johtopäätösten tekemiseen, julkaisuun ja esittelyyn. THL ja YTHS järjestivät yhdessä seminaarin tulosten esittelemiseksi ja vuoropuhelun käymiseksi päättäjien, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen sekä muiden hyvinvointitoimijoiden kesken. Verkostopäivässä oli mukana 500 osallistujaa.

YTHS:n tavoitteena on tarjota palvelut tehokkaasti, ja parantaa palvelujen saatavuutta. Osana tätä tavoitetta YTHS valmisteli uuden digitaalisen asiointialustan kilpailutusta. Digitaalisen asioinnin kehittäminen oli osittain jo uuden strategian toteutukseen tähtäävää kehittämistä. Vuoden 2024 puolella YTHS ehti kartoittaa YTHS:n potilas- ja asiointijärjestelmien nykytilan  sekä Suomessa käytössä olevia terveydenhoitoalan digitaalisia asiointiratkaisuja sekä niiden toimittajia. Varsinainen uuden alustan määrittely ja hankintakilpailutus on vuonna 2025.


YTHS huolehtii yhdenvertaisesta palvelujen saavutettavuudesta.

Kumppanit palvelujen tuottajina

YTHS jatkoi palveluverkon tarkastelua ja teki muutoksia palveluverkkoon kolmella paikkakunnalla. Palvelupisteet muuttuivat Huittisissa ja Evolla. Asiointi YTHS:n palvelupisteessä siirtyi toiselle lähipaikkakunnalle. Lisäksi palvelupiste vaihtui Oulaisissa. YTHS hyväksyttää palveluverkon muutokset opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaavan Kelalla. Muutosten suunnittelussa huolehditaan siitä, että YTHS noudattaa palvelujen riittävää saavutettavuutta julkisilla liikennevälineillä asioitaessa. Palveluverkon suunnittelun lähtökohtana on yhdenvertainen palvelujen saavutettavuus ja opiskelijamäärä ja opetuspaikat paikkakunnalla.

YTHS teki palveluverkon muutoksia alihankintapalvelujen kustannustehokuuden parantamiseksi.  Asiointimäärät palvelupisteissä olivat vähäisiä ja paikkakunnan opiskelijat ovat asioineet muissakin YTHS:n palvelupisteissä.

5 % opiskelijoiden asioinneista YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palveluista tuotetaan YTHS:n alihankintakumppaneiden avulla. YTHS käyttää alihankintaa myös kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa. Alihankintasopimusten kilpailutuksen ohella yhteistyötä alihankintakumppanien kanssa tiivistettiin, haasteelliseksi todettuja hoitoprosesseja tarkasteltiin ja kehitettiin alihankintapalvelujen raportointia.


YTHS työnantajana

YTHS:llä työskenteli vuoden 2024 viimeisenä päivänä yhteensä 1037 työntekijää, mikä on 32 enemmän kuin vuonna 2023. Valtaosa henkilöistä, 874 työntekijää, työskenteli vakituisessa työsuhteessa ja 163 määräaikaisessa työsuhteessa.

henkilöstöstä 38,3 % työskenteli osa-aikaisesti vuonna 2024. Osa-aikainen työskentely oli yleisintä hammaslääkärien, lääkärien ja psykologien ammattiryhmissä.

Säätiössä suurin osa työsuhteista, 84,3 % , oli vakinaisia vuonna 2024. Määräaikaisia työntekijöitä oli koko henkilöstöstä 15,7 %. Mahdollisuus säännölliseen päivätyöhön ja työaikajoustoihin on yksi YTHS:n tunnistetuista vetovoimatekijöistä. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamiseksi säätiössä suhtaudutaan myönteisesti osa-aikatyötoiveisiin.

Säätiössä työurien pituus vaihtelee. 19,2 % vakituisista työntekijöistä on työskennellyt säätiössä yli 10 vuotta. Noin puolella henkilöstöstä työura YTHS:llä on kestänyt 1-3 vuotta. Työurat ovat perinteisesti olleet YTHS:ssä verrattain pitkiä, mutta tilanne muuttui oleellisesti toiminnan laajentumisen myötä vuonna 2021.  Verrattain suuri uusien työntekijöiden määrä edellyttää toimivaa rekrytointiprosessia, sujuvaa perehdytystä, selkeitä toimintaohjeita ja ajantasaista työntukea. 

Henkilöstön työkyvyn tukemiseen ja sairauspoissaoloihin on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäiviä (työtapaturmat mukaan lukien) yhteensä 16 919 päivää, eli keskimäärin 16,3 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut hieman vuodesta 2023. Suurimman osan sairauspoissaoloista aiheuttivat syyt, joita ei ole luokiteltu diagnoosiryhmiin. Suurin yksittäinen sairauspoissaoloja aiheuttava diagnoosiryhmä oli mielenterveysperusteiset poissaolot, joita oli noin viidennes kaikista sairauspoissaoloista.

Rekrytointien osalta vuosi 2024 oli edellisvuotta rauhallisempi. Avoimia tehtäviä oli yhteensä 177, mikä on 40 % vähemmän kuin vuonna 2023. YTHS täytti avoimia tehtäviä viiveellä haastavasta taloustilanteesta johtuen. Rekrytointi oli vaikeaa osaan yleis- ja erikoislääkärien sekä suunterveyden ammattilaisten paikoista. Maantieteellisesti tarkasteltuna Itä-Suomi on haasteellisin rekrytointialue.

Henkilöstötutkimuksen tulokset paranivat hiukan edelliseen vuoteen nähden. Yhteisen kehittämisen mahdollistamisessa ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä riittää työtä jatkossakin. YTHS:n vahvuuksia ovat sen sijaan merkityksellinen työ, keskinäinen arvostus ja toimiva työyhteisö, joiden varaan on hyvä rakentaa toimintakulttuuria tulevaisuudessakin. YTHS:n työn tavoite on työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella meille kaikille tärkeä ja kirkas; korkeakouluopiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.   


YTHS:n ammattilaisten saama NPS oli 87.

Laadun seuranta ja kehittäminen

YTHS kehitti vuoden 2024 aikana omavalvontaa, sen raportointia ja hyödyntämistä. Valvontalain ohjaamana uudistettiin läheltä piti- ja haittatapahtumailmoituslomaketta ja käsittelyprosessia. Noin 60 esihenkilöä valmennettiin itsearvioinnin tekemiseen. Tavoitteena itsearvioinneissa on arvioida omaa toimintaa suhteessa palvelukuvaukseen ja lainsäädäntöön. Sisäisiä auditointeja itsearviointimenetelmällä tehtiin yhdeksän. Lisäksi Kela teki vuoden 2024 aikana kuusi ulkoista auditointia.

YTHS hyödyntää asiakaskokemuksen mittaamisessa yleisesti terveydenhuollossa ja muilla palvelualoilla käytettyä mittaria, Net Promoter Score:a eli NPS:ää, sekä samassa yhteydessä mahdollisesti annettua avointa palautetta. NPS YTHS:lle organisaationa oli vuoden 2024 lopussa 82. YTHS:n ammattilaisten saama NPS-luku on puolestaan 87. Palautetta antoi lähes 45 800 vastaanotoilla käynyttä opiskelijaa.