Siirry sisältöön

KOTT-tutkimustulokset kertovat poikkeusajan vaikutuksista: Korona kasvattanut YTHS:n mielenterveyspalvelujen kysyntää

THL julkaisi tänään korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen 2021 (KOTT) tulokset. Tutkimuksen päähavainnot liittyvät opiskelijoiden mielenterveysoireisiin, jotka tutkimustulosten mukaan ovat lisääntyneet, ja ovat nyt suhteellisesti yleisempiä kuin nuorten aikuisten (20-29-vuotiaat) väestössä. KOTT-tutkimus toteutettiin kolmannen korona-aallon aikana helmi-maaliskuussa 2021 ja tuloksissa on selvästi nähtävissä korona-ajan vaikutukset.

– YTHS:llä mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut ennakoimattoman paljon ja poikkeusolojen edelleen jatkuessa pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea arvioida. Lähes kaksi vuotta jatkunut korona-aika on tuonut mukanaan epävarmuutta, yksinäistä puurtamista ja suoranaista yksinäisyyttä, minkä vuoksi psyykkistä oireilua on jo merkittävällä osalla korkeakouluopiskelijoista. Enemmistöllä ei KOTT:n tulosten perusteella kuitenkaan ole mielenterveyshäiriötä, vaan korona-aika on tuonut mielenterveyspalvelujen piiriin myös sellaisia opiskelijoita, jotka toisenlaisissa olosuhteissa eivät näitä palveluja tarvitsisi. Odotusajat mielenterveyden hoitoon ovat tästä johtuen pidentyneet, arvioi YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen.

Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. YTHS:n tilastot osoittavat, että kasvu on jatkunut, ja mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi-marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna. YTHS:n palvelemien opiskelijoiden määrä kasvoi vuoden 2021 alussa ammattikorkeakouluissa opiskelevien tultua YTHS:n palveluiden piiriin, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän.

 – Mielenterveyspalvelujen kysynnän trendi on toisaalta jo pitkään ennen korona-aikaa ollut kasvava ja kehitämme YTHS:llä jatkuvasti sekä palveluja että palvelumallia vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Olemme myös aloittaneet yhdessä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa tiiviimmän yhteistyön mielenterveyden edistämiseksi Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden edistämisen verkostossa, Väyrynen toteaa.

Sidosryhmäyhteistyö ja matalan kynnyksen palvelut tärkeässä roolissa

YTHS:lle on myönnetty vuosille 2021-2022 valtionavustusta koronan aiheuttamien haittojen lieventämiseen, korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseen ja hyvinvoinnin varmistamiseen.

Avustuksella YTHS on lisännyt mielenterveyden chat-palveluja, vahvistanut matalan kynnyksen ryhmätoiminnan toteuttamista, ottanut entistä laajemmin käyttöön aivojen tasavirtastimulaatiomyssyjä ja avannut opiskelijoiden käyttöön videokirjasto mielenterveyden itsehoidon tueksi. Alkuvuodesta laajentuva mielenterveyden digiklinikka tulee lisäämään henkilöstöresurssia suoraan potilastyöhön noin 15 henkilötyövuoden verran. Lisäksi omaa lyhytterapiatuotantoa täydennetään ostopalveluna.

– Mielenterveyden uusilla ja vahvistetuilla palveluilla olemme halunneet lisätä yhteyden ja avun saatavuutta. Valtionavustuksen merkitys mielenterveyspalvelujen tuottamisessa korostuu entisestään ensi vuonna.      

Keskeisessä roolissa korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluissa on myös korkeakouluyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Valtionavustuksella YTHS järjestää ensi vuonna mielenterveyden ensiapukursseja ja kouluttaa korkeakoulujen hyvinvointipalvelujen henkilöstä yksinäisyystyöhön.  

– On tärkeää, että opiskelijan opiskelukykyä tuetaan jo korkeakouluyhteisöissä. Uskon, että yhteistyöllä pystymme tarjoamaan korkeakouluopiskelijoille oikein mitoitettua apua entistä tehokkaammin, sanoo Väyrynen.   

Lisätietoja: mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen, p. 046 876 9743