Siirry sisältöön
Laaja häiriö valtakunnallisen palvelutoimijan tietoliikenteessä havaittiin 22.6.2021 klo 8.00–15.00 välisenä aikana. Häiriötilanne on voinut estää osittain puhelin-, vastaanotto- ja chat-palvelujen toiminnan. Jos sinulla oli häiriön aikaan estynyt etävastaanottoaika, olemme sinuun yhteydessä. Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Syömiseen liittyvät ongelmat ovat melko yleisiä. Niitä esiintyy eri asteisina ja vain murto-osa päätyy hoidon piiriin. Varsinaisia syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö (anoreksia), ahmimishäiriö (bulimia) ja ahmintahäiriö (BED, binge eating disorder). Näitä esiintyy elämän aikana noin 1–4 %:lla väestöstä. Tyypillisesti syömishäiriöt alkavat nuoruudessa, ja ne ovat naisilla selvästi miehiä yleisempiä. Syömishäiriö voi muuttaa muotoaan sairauden edetessä, ja onkin tavallista, että esim. laihuushäiriö muuttuu jossain vaiheessa ahmimishäiriöksi.

Syömiseen liittyvät ongelmat voivat ilmetä ahmimisena, ruokavalion rajoittamisena, syödyn ruuan kompensointina esimerkiksi liikkumalla tai oksentamalla, tunnesyömisenä ja kehonkuvan häiriöinä. Syömiseen liittyviä ongelmia arvioitaessa keskeistä ei ole se, miten ongelma ilmenee tai miten se näkyy ulospäin. Tärkeämpää on arvioida syömistä ohjaavaa ajatusmaailmaa sekä ongelmaan liittyvää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista haittaa.

Syömiseen liittyvissä ongelmissa syöminen tai syömättömyys alkaa hallita ihmisen elämää ja sotkea normaalia arkea, kuten ihmissuhteita ja toimintakykyä. Syömiseen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös ravitsemustilan muutokseen, josta puolestaan voi seurata terveysongelmia, kuten palelua, kuukautiskierron häiriöitä tai elimistön suolatason häiriöitä. Toistuva oksentelu voi vaurioittaa hammaskiillettä. Syömisen kautta oireilemisessa on aina jokin tarkoitus, jonka selvittäminen on tärkeää ongelman ratkaisemiseksi. Usein syömisen säätelemisen taustalla on pyrkimys säädellä omia tunteita, etsiä hallinnan tunnetta, muokata omaa kehonkuvaa tai rangaista itseä. 

Itsehoito

  • Älä laihduta! Laihduttaminen on usein syömisoireita ylläpitävä tekijä. 
  • Pidä huolta säännöllisestä ruokarytmistä ja monipuolisesta ravinnosta.
  • Pyri tunnistamaan, reagoitko syömisellä tai syömättömyydellä joihinkin tunteisiin. Mikä tunne on sinulle vaikea kohdata? Voitko löytää muita keinoja käsitellä sitä?
  • Mieti, miten syömiskäyttäytymisesi vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Huomaatko sen aiheuttavan psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista haittaa?
  • Millaisia ajatuksia sinulla on ruokaan, syömiseen ja omaan kehoosi liittyen? Pystytkö arvioimaan niiden todenmukaisuutta?

Milloin hoitoon?

Kun syöminen tai syömättömyys alkaa hallita elämääsi etkä saa syömiskäyttäytymistäsi itse normalisoitua, on aika hakeutua avun piiriin. Hoitoon hakeutumisen syitä ovat myös merkittävä painon muutos, sosiaalisen elämän rajoittuminen, syömiskäyttäytymisen aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset haitat, joita esiintyy yli kuukauden ajan sekä naisilla kuukautisten poisjäänti. 

Hoito

Syömisongelmien hoidossa on tärkeää huomioida samanaikaisesti asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveys. Hoidon tavoitteena on syömiskäyttäytymisen normalisoiminen, ravitsemustilan korjaaminen sekä ongelman taustalla vaikuttavien ajatusten ja tunteiden kohtaaminen ja käsitteleminen. Hoito on yleensä moniammatillista ja kokonaisvaltaista, ja hoitomenetelminä hyödynnetään psykoterapeuttisia menetelmiä, ravitsemusohjausta ja psykoedukaatiota. 

Hoito toteutetaan yleensä avohoitona, mutta huomattavan aliravitsemuksen korjaaminen edellyttää sairaalahoitoa. Lääkehoitoa käytetään mahdollisten samanaikaissairauksien hoitamiseen sekä joissain tapauksissa ahmimisen vähentämiseen. Ravitsemustilasta johtuvia ruumiillisia ongelmia seurataan ja hoidetaan tarpeen mukaan. 

Tietolähteet: Käypä hoito – Syömishäiriöt, Syömishäiriöliitto – SYLI ry, Mielenterveystalo.fi

YTHS Psykologi / 3.10.2019

Palvelut käytössäsi