Kuppa
Kupan eli syfiliksen aiheuttaa Treponema pallidum -spirokeetta. Kuppa kuuluu yleisvaarallisiin tartuntatauteihin. Suurin osa Suomessa todettavista kuppatartunnoista saadaan Virossa. Viime vuosina kuppatartunnat ovat lisääntyneet erityisesti miesten välisen seksin yhteydessä.
Kuppa jaetaan primaari-, sekundaari-, latentti- ja tertiaarivaiheeseen. Primaarivaiheessa kuppatesti voi olla negatiivinen. Raskauden aikana kuppa leviää istukan kautta sikiöön etenkin viimeisellä raskauskolmanneksella, jolloin lapsi sairastuu lähes sataprosenttisen varmasti. Tartunta voi johtaa sikiön menehtymiseen.
Oireet
Primaarivaiheessa ilmaantuu kivuton ensihaava 3–4 viikon kuluttua tartunnasta ja se paranee muutamassa viikossa. Myös paikalliset imusolmukkeet turpoavat.
Sekundaarivaiheessa 6–8 viikon kuluessa tartunnasta esiintyy yleisinfektio-oireita, kuumetta, ihottumaa ja suurentuneita imusolmukkeita.
Latenttivaihe alkaa vuoden kuluttua hoitamattomasta tartunnasta. Latentissa eli piilevässä vaiheessa kuppaan sairastunut on oireeton.
Tertiaarivaihe aiheuttaa osalle potilaista komplikaatioita useiden vuosien kuluttua tartunnasta, ihomuutoksia, sydän- ja verisuonimuutoksia sekä keskushermostomuutoksia.
Tutkimukset
Jos epäilet tartuntaa, voidaan opiskelijaterveydenhuollossa tehdä Treponema pallidum -vasta-aineisiin (S-TrpaAb) perustuva seulontatesti. Jos TrpaAb-testiä ei ole käytettävissä, otetaan sekä kardiolipiini- eli S-KardAb-testi että S-TPHA-testi.
Taudin varmistamiseksi tarvitaan aina myös kliininen tutkimus. Natiivinäyte voidaan ottaa sukupuolitautien poliklinikoilla, joilla on mahdollisuus tutkia ja todeta spirokeettoja haavaeritteestä pimeäkenttämikroskopoinnin avulla. Diagnoosi varmistuu välittömästi.
Hoito
Ensisijaisesti kuppa hoidetaan prokaiinipenisilliinilla. Penisilliiniyliherkille vaihtoehtona on keftriaksoni.
Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta
YTHS Yleislääkäri / 29.3.2022
