Siirry sisältöön
Laaja häiriö valtakunnallisen palvelutoimijan tietoliikenteessä havaittiin 22.6.2021 klo 8.00–15.00 välisenä aikana. Häiriötilanne on voinut estää osittain puhelin-, vastaanotto- ja chat-palvelujen toiminnan. Jos sinulla oli häiriön aikaan estynyt etävastaanottoaika, olemme sinuun yhteydessä. Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa ihmisen papilloomavirus eli Human papilloma virus (HPV), joista tunnetaan nykyään lähes 200 erilaista virustyyppiä. Näistä noin 40 pystyy aiheuttamaan infektion genitaalialueella ja loput aiheuttavat ihoinfektioita, kuten esimerkiksi käsien ja jalkapohjien syyliä sekä ontelosyyliä. Viruksen aiheuttamia genitaalialueen kukkakaalimaisia muutoksia kutsutaan kondyloomiksi eli visvasyyliksi. 

Tartunnan voi saada myös suuseksistä sekä ihokosketuksesta, minkä vuoksi kondomin käyttökään ei täysin suojaa infektiolta. Kahdeksan ihmistä kymmenestä saa HPV-infektion elämänsä aikana. Jopa 90 % infektioista paranee itsestään elimistön immuunijärjestelmän avulla parin vuoden sisällä. Infektio on yleisin 20–25-vuotiailla, nuorilla aikuisilla. Kondyloomia aiheuttavat tavallisesti papilloomaviruksen virustyypit 6 ja 11. Tartunnan saaneista vain noin 1 % saa näkyviä syyliä, ja aika tartunnasta syylien ilmaantumiseen vaihtelee kuukausista useisiin vuosiin. 

Ihmisen papilloomavirukset jaetaan ns. matalan riskin ja korkean riskin virustyyppeihin sen perusteella, kuinka vahva niiden yhteys on levyepiteelisyöpään ja sen esiasteisiin. Kondyloomia aiheuttavat virukset kuuluvat matalan riskin ryhmään. 

Syöpää aiheuttavia, korkean riskin HPV-infektioita voidaan ehkäistä rokotteella. Myös rokotettujen henkilöiden tulee käydä papaseulonnoissa. 

Milloin hoitoon?

Kondyloomat diagnosoidaan yleensä tyypillisen ulkonäön perusteella terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, mutta joskus saatetaan tarvita koepala diagnoosin varmistamiseksi.

Miehen kondyloomat

Miehillä kondyloomat esiintyvät pikku kasvaimina terskassa, siittimen varressa, kivespussissa, peräaukon ympärillä tai pakaravaossa. Usein syylät esiintyvät usealla alueella samanaikaisesti. Kondyloomat ovat yleensä oireettomia, mutta sijaitessaan virtsaputkessa ne saattavat aiheuttaa esim. kirvelyä.

Naisten kondyloomat

Naisilla kondyloomat esiintyvät ulkonevina, kukkakaalimaisina syylinä ulkosynnyttimissä, mutta emättimessä ja kohdunnapukassa sijaitsevat syylät ovat litteitä. Jos ulkosynnyttimissä todetaan kondyloomia, tulee naiselta tehdä papakoe eli irtosolututkimus mahdollisten kohdunkaulan solumuutosten poissulkemiseksi. 

Kondylooman hoito

Kondyloomia hoidetaan paikallisvalmisteilla, kuten podofyllotoksiinilla ja imikimodilla, mutta myös jäädyttämällä, elektrokoaguloimalla sekä laserilla. Paikallisvalmisteisiin tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti. 

Kondyloomat uusiutuvat herkästi hoidon jälkeen. Mikäli naispotilaalla todetaan solumuutoksia papakokeessa, saattavat ne tilanteesta riippuen vaatia joko perusterveydenhuollon seurantaa tai lisätutkimuksia naistentautien poliklinikalla. 

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

YTHS Yleislääkäri / 2.9.2019 

Palvelut käytössäsi