Siirry sisältöön
Laaja häiriö valtakunnallisen palvelutoimijan tietoliikenteessä havaittiin 22.6.2021 klo 8.00–15.00 välisenä aikana. Häiriötilanne on voinut estää osittain puhelin-, vastaanotto- ja chat-palvelujen toiminnan. Jos sinulla oli häiriön aikaan estynyt etävastaanottoaika, olemme sinuun yhteydessä. Pahoittelemme mahdollista haittaa.

Yhdyntäkivut ovat yleinen vaiva opiskelijaikäisillä naisilla. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa v. 2016 alle 35 vuotiaista naisista 13,9 % ilmoitti kokeneensa yhdyntäkipuja viimeisen kuukauden aikana. 2224 vuotiaista naisista viimeisen kuukauden aikana yhdyntäkipuja ilmoitti kokeneensa 15,5%.

Yhdyntäkipuja voivat aiheuttaa intiimialueen tulehdukset (hiivatulehdus, bakteerivaginoosi, klamydia, tippuri, herpes), limakalvojen kuivuminen (opiskelijaikäisillä lähinnä e-pillereiden käyttö tai aknelääke isotretionoiinin käyttö), limakalvojen sairaudet (esim. valkojäkälä), vaginismi (lantionpohjan lihasten jännitystila), harvinaiset anatomiset poikkeavuudet tai vulvodynia.

Vulvodynia

Vulvodynialla tarkoitetaan pitkäaikaista emättimen aukon kiputilaa, joka ilmenee kun emättimeen yritetään viedä penistä tai muuta esinettä (vulvan vestibuliittisyndrooma). Joillakin potilailla kipu on jatkuvaa (dysesteettinen vulvodynia). Kipua kuvataan useimmiten polttavaksi, kirveleväksi tai pistäväksi. Vulvodynia-oireisto alkaa usein virtsatietulehdus- tai hiivatulehduskierteen jälkeen. Toisaalta on potilaita, joilla kipu on ollut “aina”, ensimmäisistä tamponin käyttöyrityksistä alkaen.

Vulvodynian syytä ei tunneta. Vulvodyniapotilaiden kipualueen limakalvolla tiedetään olevan enemmän aistivia hermopäätteitä kuin kivuttomilla potilailla. Hermopäätteet myös aistivat “virheellisesti” hellänkin kosketuksen kipuna. Vulvodyniaan liittyy hyvin usein vaginismi, eli lantionpohjan lihasten jännitystila.

Vulvodynia diagnosoidaan gynekologisen tutkimuksen yhteydessä tehtävällä vanutikkutestillä, jossa kostutetulla vanutikulla kosketetaan emättimen aukkoa ja etsitään mahdollisia kipupisteitä. Ennen vulvodyniadiagnoosin tekoa tulee muut yhdyntäkivun syyt (tulehdukset, ihosairaudet) poissulkea.

Itsehoito

Apteekista saatavaa ihoöljyä laitetaan kipeisiin kohtiin iltaisin, ohjataan tarvittaessa peilin avulla. Tämä toimii samalla myös niin kutsuttuna desensitisaatio-menetelmänä, jossa emättimen kipupisteitä pyritään totuttamaan kosketukseen ja sitä kautta vähentämään kipuherkkyyttä. Lantionpohjan lihasten tunnistamis- ja rentoutusharjoituksista voi olla apua kivun hallinnassa. Liukasteet ja puudutusgeelit voivat helpottaa yhdyntää.

Ohjeita ulkosynnyttimien ihonhoitoon

Alapesu

Käytetään pelkkää vettä, ei saippuaa tai hajustettuja pesuaineita.Iho kuivataan pyyhkeellä kevyesti taputtelemalla. Vältetään hajusteita tai suihkeita ulkosynnyttimien alueella. Kuukautisten aikana käytetään terveyssiteitä vain niin pitkään, kuin se on vuodon takia välttämätöntä. Superimukykyisten pikkuhousunsuojien käyttöä vältetään, koska niiden sisältämät kemikaalit voivat lisätä ärsytystä. Alapesun jälkeen ja limakalvojen kuivuuteen tai ärsytykseen voi käyttää nestemäistä ihonhoitovoidetta.

Yhdyntä          

Jos yhdyntä on kivulias, käytetään liukasteena pientä määrää nestemäistä ihonhoitotuotetta, joka ei sisällä ärsyttäviä aineita. Jos kipu on voimakasta, sivellään pieni määrä puuduttavaa voidetta tai geeliä emättimen eteiseen.

Vaatetus         

Käytetään puuvillaisia alusvaatteita ihoärsytyksen vähentämiseksi. Vaihdetaan pikkuhousut kerran päivän aikana. Vältetään hankaavia sukkahousuja ja tiukkoja housuja.

Pyykki 

Käytetään pyykinpesuaineita, joissa ei ole väriaineita, hajusteita tai entsyymejä. Huuhtelu- ja tahranpoistoaineet voivat ärsyttää ihoa, minkä vuoksi niitä vältetään.

Liikunta          

Vältetään ulkosynnyttimiä hankaavia tai ärsyttäviä liikuntalajeja, kuten ratsastus, pyöräily ja uiminen vahvasti klooratussa vedessä. Lihasten rentouttaminen vähentää kipua.

Milloin lääkäriin?

Mikäli oireet eivät itsehoidosta huolimatta helpota,  otathan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Vulvodyniaa voidaan hoitaa sekä fysioterapian että lääkityksen avulla.

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta, Sairaanhoitajan tietokanta,

YTHS Yleislääkäri YTHS Yleislääkäri / 12.10.2019


Palvelusi käytössä