Siirry sisältöön
Valtakunnalliset ajanvarausnumerot palvelevat arkisin klo 8.00-13.00: yleis- ja mielenterveys p. 046 710 1073 ja suunterveys p. 046 710 1085. Jatkamme puhelinpalvelun ruuhkan purkamista ja saat takaisinsoiton noin 2 arkipäivän kuluessa. Self-verkkopalvelu on käytössäsi, mutta SelfChat on toistaiseksi suljettu.

Lievä sosiaalinen jännittäminen on varsin yleistä, sillä esimerkiksi julkista esiintymistä jännittää noin joka viides aikuinen. Esiintymistilanteiden lisäksi jännittäminen liittyy tyypillisesti nolatuksi tai nöyryytetyksi tulemisen pelkoon, sosiaalisiin ruokailutilanteisiin, puhelimessa asioimiseen, rajattuihin ryhmätilanteisiin tai huomion kohteeksi joutumisen pelkoon. Jännittäminen on yleensä voimakkainta tuttujen ihmisten seurassa, jotka eivät kuitenkaan ole erityisen läheisiä. Vieraiden ja läheisten ihmisten seura koetaan tyypillisesti helpommaksi. 

Ongelmalliseksi jännittäminen muodostuu, kun siihen alkaa liittyä sosiaalisten tilanteiden välttämistä, voimakasta ahdistusta, paniikkioireita ja heikkoa itsetuntoa. Arkista elämää ja toimintakykyä haittaavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii noin 10–15 % ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa sairastaa väestötutkimusten mukaan noin 4 % aikuisikäistä. Sosiaalisten tilanteiden pelko kehittyy useimmiten nuoruudessa, mutta se voi alkaa myöhemminkin elämässä. 

Usein sosiaalisesta jännittämisestä kärsivällä on pelko, että jännittämisoireet näkyvät ulospäin. Jännittämisestä kärsivä on taipuvainen tarkkailemaan itseään korostuneen paljon, mikä saa koetut oireet tuntumaan entistä voimakkaammilta. Fyysisiin oireisiin voi kuulua muun muassa käsien tärinää, punastumista, hikoilua, sydämen lyöntitiheyden kiihtymistä ja pahoinvointia. Yleensä jännittämisestä kärsivä henkilö kokee nämä oireet voimakkaampina kuin miltä ne ulospäin näyttävät. Tavallista on, että ulkopuoliset eivät huomaa jännittämistä ollenkaan tai pitävät sitä täysin normaalina.

Itsehoito

  • Jännityksen ja pelon voittaminen edellyttävät jännittävien tilanteiden kohtaamista. Haasta itseäsi menemään jännittäviin tilanteisiin asteittain, vähiten jännittävästä aloittaen. Onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamustasi ja auttavat kohtaamaan jatkossa muita jännittäviä tilanteita.
  • Kyseenalaista jännittämiseen liittyviä negatiivisia uskomuksia. Onko todella niin, että jännitysoireesi näkyvät ulospäin? Onko totta, että muut haluavat nolata sinut? Onko mahdollista, että muut eivät kiinnitä huomiota tai jää miettimään sitä, miten toimit jännittävässä tilanteessa? 
  • Kyseenalaista myös kielteiset uskomukset epäonnistumisten seurauksista. Voit esimerkiksi kysyä itseltäsi epäonnistumista miettiessäsi ”Entä sitten?”.
  • Opettele erilaisia rentoutuskeinoja, joista voi olla apua jännittävissä tilanteissa.
  • Käy tilanteita läpi mielikuvissasi ja pyri luomaan niihin mielessäsi onnistuneita loppuratkaisuja.
  • Liikunta saattaa lievittää ahdistuneisuusoireilua henkilöllä, jolla on jokin ahdistuneisuushäiriö.

Milloin hoitoon?

Jos jännittäminen kaventaa päivittäistä elämääsi eivätkä erilaiset itsehoitokeinot helpota tilannetta muutaman kuukauden sisällä, on hyvä hakeutua ammattilaisen luokse arvioon. Hakeudu avun piiriin heti, jos sosiaaliseen jännittämiseen on jo alkanut kytkeytyä muita psyykkisiä oireita, kuten paniikkikohtauksia, masennusoireita, yleistynyttä ahdistuneisuutta tai runsasta päihteiden käyttöä.

Hoito

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon on olemassa tehokkaita hoitokeinoja. Hoitomenetelminä käytetään sekä psykoterapiaa että lääkehoitoa joko yhdessä tai erikseen. Psykoterapiaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana, ja myös internetin välityksellä toteutettava terapia on tehokasta. 

Psykoterapiassa keskeistä on oireiden luonteen ymmärtäminen sekä välttämiskäyttäytymisestä luopuminen. Jännittämisen luonteesta ja kestosta riippuen psykoterapian viitekehykseksi voidaan valita joko kognitiivinen psykoterapia, pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia, psykoanalyyttinen psykoterapia tai traumaterapeuttinen psykoterapia. 

Lääkehoitona käytetään tavallisesti säännöllisesti käytettäviä mielialalääkkeitä, joita käytetään myös masennuksen hoidossa. Esiintymistilanteisiin rajoittuvan jännittämisen fyysisiä oireita on mahdollista lievittää tarvittaessa otettavilla lääkkeillä, jotka rauhoittavat sympaattisen hermoston yliaktiivisuudesta johtuvia jännitysoireita kuten sydämen tiheälyöntisyyttä. Lääkehoidolla voidaan lievittää sosiaalisten tilanteiden pelon oireita ja pienentää riskiä häiriön uusiutumisesta.

Tietolähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Terveysportti, Mielenterveystalo.fi

YTHS Psykologi / 2.10.2019