Siirry sisältöön

Esiintyminen ja syyt

Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota liki jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa. Naisilla päänsärky on jonkin verran yleisempää kuin miehillä. Pään alueen särky voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta joko hampaiden tai purennan vikana. Aivoissa itsessään ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.

Syitä, jotka ärsyttävät edellä mainittujen kudosten kipuhermopäätteitä, on monia. Ohimenevän päänsäryn syyt ovat useimmille tuttuja. Niitä ovat esimerkiksi jännittäminen, rasitustila tai unen puute. Yleisimpiä samoin oirein toistuvan päänsäryn syitä ovat migreenityyppiset sekä lihasperäiset päänsäryt. Tulehdusperäisistä pään kiputiloista tavallisia ovat nenän sivuonteloiden sekä korvien ja hampaiden tulehdusten aiheuttamat säryt, harvinaisempia aivokalvojen tulehduskipu. Päähän kohdistuvista vammoista on usein seurauksena särkyä, jonka luonne, laajuus ja kesto riippuvat vamman laadusta.

Kallonsisäisen kasvaimen oireena voi esiintyä päänsärkyä. Yleensä siihen liittyy myös muita oireita, esimerkiksi puheen tai tunnon häiriöitä tai pahoinvointia. Purennasta johtuva särky on tyypiltään jomottavaa ja esiintyy usein otsan tai ohimon seudulla.

Päänsärky voi liittyä yhtenä oireena yleisiin sairauksiin, kuten tulehdussairauksiin, aineenvaihduntasairauksiin sekä myrkytyksiin. Viimeksi mainituista tavallisin on alkoholin käytön jälkeinen päänsärky. Myös päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi ylläpitää lääkkeistä johtuvaa päänsärkyä ja toisaalta särkyä voi liittyä alkuvaiheessa tällaisista aineista (esim. kahvi, alkoholi, särkylääkkeet) vieroittamiseen.

Huomattavaan osaan päänsärkyoireita ei löydetä mitään syytä.

Itsehoito

Silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, on turvallista seurata ja tarvittaessa hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Sama pätee särkyyn, jolle on selvä mutta itsestään paraneva syy, esimerkiksi alkoholin käytön tai lievä päähän kohdistuneen iskun aiheuttama särky.

Jännityspäänsäryn hoidossa ovat tärkeitä potilaan omat toimet: rentouttava voimistelu ja liikunta (esimerkiksi sauvakävely), työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen, kipualueen hieronta ja lämmitys. Tarvittaessa myös tulehduskipulääkkeiden lyhytaikainen käyttö voi olla avuksi.Migreenipotilas voi sen jälkeen, kun migreenidiagnoosi on asetettu, pääasiallisesti hoitaa kohtaukset omatoimisesti lääkärin kanssa sopivaksi katsotulla lääkehoidolla.

Milloin hoitoon

Hakeudu hoitoon, jos

  • päänsärky on raju tai äkillinen, ponnistuksen tai rasituksen yhteydessä alkanut. Tällaisessa tilanteessa aivoverenvuoto on mahdollinen.
  • käytät varfariinia tai muuta verenohennuslääkettä ja sinulle on ilmaantunut uudentyyppinen päänsärky.
  • päänsärky on aiemmin kokematon ja siihen liittyy yleisoireita, kuten kuumetta, niskajäykkyyttä, yleistilan tai tajunnan tason laskua. Tällöin kyseessä voi olla aivokalvotulehdus.
  • sinulla on toistuvia päänsärkykohtauksia, mutta ei migreenidiagnoosia tai siihen sopivaa hoitoa.
  • päähän osuneen vamman seurauksena päänsärky, pahoinvointi tai oksentelu pahenee muutaman tunnin seurannassa.
  • päänsärkyyn liittyy sekavuutta, desorientoitumista, kaksoiskuvia, puhe- tai tasapainohäiriötä.
  • akuutti migreenikohtaus ei laukea kotilääkityksellä.
  • jännityspäänsärky ei reagoi omahoitoon eikä särkylääkkeeseen. Tällöin lääkäri voi määrätä esimerkiksi amitriptyliiniä tai ruiskuttaa triggerpisteisiin puudutetta.
  • päänsärky pahenee jatkuvasti päivien ja viikkojen kuluessa
  • päänsärky liittyy erityisesti yskimiseen tai ponnistamiseen
  • päänsärky liittyy aiempaan oireeseen, joka ei sovi migreeniauraksi.

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

YTHS Yleislääkäri / 19.9.2019

Palvelut käytössäsi