Siirry sisältöön
Valtakunnalliset ajanvarausnumerot palvelevat 29.1.2021 saakka klo 8.00-12.00. SelfChat on toistaiseksi suljettu. Jatkamme puhelinpalvelun ruuhkan purkamista ja saat takaisinsoiton 1-3 arkipäivän kuluessa. Valtakunnalliset palvelunumerot: yleis- ja mielenterveys p. 046 710 1073 ja suunterveys p. 046 710 1085.

Useimmilla ihmisillä on ihollaan luomia. Niin sanottuja pigmenttiluomia, jotka ovat tummia tai lähes mustia, ilmaantuu runsaasti nuorille aikuisille, mutta ne vähenevät keski-iässä. Näissä pigmenttiluomissa voi joskus tapahtua pelätty muutos pahanlaatuiseksi pigmenttisolukasvaimeksi eli melanoomaksi, mutta toisaalta melanooma voi saada alkunsa luomettomaltakin iholta.

Luomien poistamiseen yksinomaan kosmeettisista syistä kannattaa suhtautua pidättyväisesti, sillä joillekin potilaista voi leikkauskohtaan syntyvästä arpikudoksesta kehittyä suurempi haitta ulkonäölle kuin mitä itse luomi alun perin oli. Tätä arpikudoksen kasvutaipumusta ei pysty ennustamaan, joten se voi olla asianomaiselle ikävä yllätys, jos aikaisempia leikkausarpia ei ole.

Melanooma

Melanoomamäärät ovat lisääntyneet vaaleaihoisilla ihmisillä viime vuosikymmeninä, myös Suomessa. On todennäköistä, että melanoomamäärien lisääntyminen on osittain näennäistä, ja johtuu melanoomatietoisuuden kasvusta. Koska lääkärit ja potilaat osaavat epäillä melanoomaa, ne myös havaitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Varhainen havaitseminen on parantanut melanoomaan sairastuneiden paranemisennustetta. Varhaisvaiheessa hoidettu melanooma paranee 90%:lla potilaista.

Melanoomariski on suurempi niillä, joilla on pigmenttiluomia yli 50. Tämän lisäksi melanooman riskiä lisäävät vaalea, helposti palava ja huonosti ruskettuva ja/tai pisamainen iho sekä lähisukulaisen melanooma ja luomien suuri läpimitta (yli 7 mm). Epidemiologisten tutkimusten mukaan melanooman syntyyn vaikuttavat myös toistuva ihon palaminen auringossa – erityisesti nuoruusiässä.

Hankaus tai trauma eli vamma eivät lisää melanoomariskiä, toisin kuin yleisesti on saatettu uskoa. Sen sijaan tupakoinnilla ja ihon pahanlaatuisilla kasvaimilla on yhteys toisiinsa; tupakoijan riski sairastua melanoomaan ei ole suurempi kuin tupakoimattoman, mutta tupakoivilla melanoomat ovat vaikeampiasteisia ja hoitotulokset huonompia. Lisäksi tupakointi heikentää haavojen paranemista ja leikkausarvet ovatkin tupakoivilla kookkaampia kuin tupakoimattomilla.

Tarkkaile itse luomiasi

Luomia voi hyvin tarkkailla itse, ja niitä voi näyttää lääkärille esimerkiksi muun käynnin yhteydessä, jos on havainnut seuraavia muutoksia.

  • Luomen kasvaminen tai nopeasti ilmestyvä iho­kasvain.
  • Luomen koon ja ulkomuodon muuttuminen. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi luomen muuttuminen ruskeasta mustaksi, sinertäväksi tai punertavaksi tai, jos luomesta vuotaa tai tihkuttaa visvaa tai verta.
  • Luomi kutiaa, aristaa tai pistelee.
  • Luomea ympäröivä iho punoittaa.
  • Luomen ympärillä on satelliitteja eli ihonalaisia kyhmyjä, jotka kuultavat tummina pisteinä.

Milloin hoitoon?

  • On normaalia, että luomien koko, väri ja määrä muuttuvat hitaasti vuosien myötä. Mikäli selvät muutokset tapahtuvat nopeasti eli parissa viikossa tai kuukaudessa, on ne otettava aina vakavasti.
  • Sijaintinsa puolesta repeilevän ja rikkoutuvan luomen voi poistaa myös siitä aiheutuvan haitan takia, vaikka sen riski muuttua melanoomaksi ei olisikaan kasvanut.
  • Mikäli huomaat luomissasi muutoksia tai niissä on jotain muuta sinua pohdituttavaa, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, niin saat ajan luomien tarkastusta varten.

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

YTHS Yleislääkäri / 9.1.2020

Palvelut käytössäsi