Influenssa
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Tavallisista nuhakuumeista poiketen influenssaa vastaan voidaan rokottaa. Influenssavirukset jaetaan A-, B-, ja C-tyyppeihin, joista A- ja B-tyypin virukset aiheuttavat yleensä epidemioita.
Influenssa tarttuu pisaratartuntana, kosketustartuntana ja hengitysilman välityksellä.
Itämisaika vaihtelee 1–7 vuorokauden välillä, mutta on yleisimmin 2–3 vuorokautta. Tarttuvuus on suurinta 3–4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Tartunnan kantaja voi kuitenkin tartuttaa jo 1–2 päivää ennen selkeitä oireita.
Kausi-influenssaan sairastuu 5–15 prosenttia aikuisista ja 15–30 prosenttia lapsista. Merkittävien oireiden kesto on yleensä 3–8 vuorokautta. Yleisimpiä jälkitauteja aikuisilla ovat keuhkokuume ja poskiontelotulehdus sekä astman ja muiden keuhkosairauksien vaikeutuminen.
Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi tavallisesti vuoden vaihteessa ja epidemia kestää 2–3 kuukautta. Influenssaa on syytä epäillä vain influenssa-aallon aikana. On hyvä muistaa, että influenssa-aallon aikanakin yli puolet hengitystieinfektioista on tavallisia nuhakuumeita. Epidemian aikana diagnoosi voidaan tehdä influenssaan viittaavien oireiden perusteella, joita ovat äkillisesti noussut kuume ja kuiva hakkaava yskä.
Oireet
- Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume (aikuisilla 38 °C tai yli), kurkkukipu, yskä ja nuha.
- Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys.
- Oksentelua ja ripulia voi esiintyä.
Lievä lämpö ja nuha pääasiallisena oireena eivät ole influenssan tyyppioireita. Suurin osa sairastuneista pärjää kotihoidossa. Influenssakautena terveydentilan arvio voidaan toteuttaa puhelinarviona. Tarvittaessa hoitaja voi kirjoittaa maksimissaan kolmen päivää sairauslomaa. Sairastuneen tulee olla poissa opinnoista, kunnes hän on ollut kuumeeton yhden päivän ajan.
Itsehoito
- Lepää ja nauti riittävästi nesteitä
- Kuumeen alentaminen auttaa samalla lihaskipuun (esim. parasetamoli 0,5-1 g x 3 tai ibuprofeeni 400–800 mg x 3 vuorokaudessa,)
- Influenssa paranee useimmiten noin viikon levolla.
Jos tiedät sairastavasi jotain perussairautta ja tiedät kuuluvasi riskiryhmään (linkki THL:n sivuille), ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen jatkohoidon tarpeen määrittelyä varten.
Milloin hoitoon?
Näissä tapauksissa ota kiireellisesti yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
- Yleinen terveydentilasi on alentunut tai sinulla on keuhkokuumeeseen viittaavia oireita (hengenahdistusta, rintapistosta, ei jaksa liikkua).
- Koet äkillistä huimausta tai sekavuutta.
- Sinulla on voimakasta tai jatkuvaa oksentelua.
- Kuumeesi nousee uudelleen tai vointi huononee oireiden jo alettua lievittyä.
Rokotus
Epidemian aikanakin kannattaa rokottaa. Rokottaminen pienentää sairastumisriskiä noin 80 prosentilla, jos epidemian aiheuttaja on joku rokotteessa olevista virustyypeistä.
Rokotesuoja syntyy noin kahdessa viikossa. Jos rokotettava on saanut influenssatartunnan, rokote ei enää ehdi estää influenssaa. Rokotuksesta ei ole kuitenkaan haittaa tässäkään tapauksessa. Tavallista vaikeampaa tautia ei ole odotettavissa rokotteen ottamisen takia.
Tartunnalta suojautuminen
Paras tapa suojautua miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja peittää nenä ja suu yskiessä sekä niistäessä käyttää kertakäyttönenäliinaa. Sairastuneena on hyvä välttää ihmiskontakteja.
Tietolähteet:Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta
YTHS Yleislääkäri / 12.9.2019
