Siirry sisältöön

Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan akuuttia ylähengitysteiden tulehdusta.

Hengitystieinfektiot tarttuvat pisaroiden ja ilman välityksellä, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa, puhuu, laulaa tai huutaa. Ne voivat tarttua myös kosketuksen kautta, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.  Virukset voivat tarttua myös pinnoilta, esimerkiksi ovenkahvoista. 

Nuhakuumeita aiheuttavat sadat eri virukset. Aikuinen sairastaa keskimäärin 2–3 flunssaa vuodessa.

Flunssa alkaa tavallisesti yleisoireilla, kuten päänsäryllä, vilunväristyksillä ja kurkkukivulla. Myöhemmin alkavat nuha ja tukkoisuus, lisäksi voi esiintyä yskää ja huonovointisuutta.

Flunssa kestää tavallisesti 1–2 viikkoa, mutta oireet voivat joskus jatkua useammankin viikon ajan.

Flunssan hoito

Tärkein flunssan hoito on lepo.

Flunssan oireita voidaan lievittää itsehoidolla:

  • Kuumetta ja särkyjä voidaan harkinnan mukaan lievittää tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.
  • Nenän tukkoisuutta ja vuotamista voidaan lyhytaikaisesti (5–10 vrk ajan) lievittää apteekista ostettavilla nenäsumutteilla (esim. Nasolin, Otrivin).
  • Tukkoisuutta voidaan lievittää huuhtelemalla nenäkannulla.
  • Yskänlääkkeiden rutiininomaista käyttöä flunssaan liittyvän yskän hoitoon ei suositella. Hunajaa voi kokeilla.
  • Äänen käheyden paras hoito on puhumisen välttäminen.
  • Höyryhengitys voi auttaa tukkoisuuteen.
  • Riittävä nesteytys ehkäisee elimistön kuivumista.

Flunssaan voi liittyä myös jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus, korvatulehdus tai keuhkokuume. Tällöin tarvitaan antibioottihoitoa.  

Flunssan ehkäisy

Flunssaa ehkäistään parhaiten hyvällä käsihygienialla. Lisäksi sairastuneen tulisi yskiä ja aivastaa nenäliinaan tai omaan hihaan ihmisten parissa liikkuessa. Sairastunut voi käyttää maskia sekä pitää etäisyyttä julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä, mikäli hän joutuu liikkumaan kodin ulkopuolella.

Tietoa koronavirustaudista

Vuoden 2019 lopussa Kiinasta levisi maailmanlaajuisen pandemian aiheuttanut SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama COVID-19-infektio.

Useimmiten koronainfektiota voidaan hoitaa oireenmukaisesti, kuten muitakin äkillisiä hengitystieinfektioita. Mikäli ilmenee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistila heikkenee, tulee ottaa välittömästi yhteyttä terveydenhuoltoon.

Rokote on paras suoja vakavaa koronatautia vastaan.

Koronavirustautiin sairastuneen tulisi pysytellä kotona, kunnes oireet ovat selkeästi lievittyneet.

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

YTHS Yleislääkäri / 20.6.2023