Siirry sisältöön

Hiivatulehduksen aiheuttaja on lähes aina emättimessä muutenkin tavattava Candida albicans -niminen hiivasieni, joka on yltynyt liikakasvuun. Hiivatulehdukselle altistavat esimerkiksi raskaus, antibioottien tai ehkäisypillereiden käyttö, diabetes tai heikentynyt vastustuskyky. Myös tiukat vaatteet ja esimerkiksi hengittämättömät kuukautissuojat voivat lisätä oireilua. Emättimen hiivatulehduksen laukaisevaa tekijää ei aina kuitenkaan tunnisteta.

Hiivatulehdusta voi epäillä oireiden perusteella, mutta on hyvä huomioida, että alle puolella kutinaoireisista on hiivatulehdus. Itselääkinnässä onkin oltava varovainen, koska gynekologiset oireet saattavat aiheutua myös muista syistä, jotka vaativat erilaista hoitoa. 

Kokkareinen valkovuoto, samanaikainen vahva kutina sekä joissain tapauksissa myös ulkosynnyttimien kirvely, viittaavat tavallisimmin hiivatulehdukseen. Ulkosynnyttimien limakalvolla voi olla pieniä haavaumia ja punoitusta. Emättimen hiivatulehdukseen ei yleensä liity muita oireita, kuten kuumetta, alavatsakipuja tai virtsaamisvaikeuksia.

Itsehoito

Lääkehoidon onnistumiseksi ja oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi:

  • Noudata hyvää henkilökohtaista hygieniaa. Vältä kuitenkin liian tiheitä pesuja, saippuan käyttämistä ja suihkuttamista suoraan emättimeen, sillä liiallinen hygienia saattaa myös aiheuttaa oireita. Jos käytät pesuaineita, niiden pH:n tulee olla alle 7.
  • Kuukautissuojana kannattaa kokeilla siteen sijaan tamponia tai kuukuppia.
  • Vältä voimakkaasti hajustettujen hygieniatuotteiden käyttöä.
  • Käytä ilmavia keinokuituisia, merseroidusta puuvillasta tai silkistä valmistettuja alusvaatteita.
  • Vältä paljon sokeria sisältävää ravintoa. Sen sijaan hiivalla kohotettuja leivonnaisia ei tarvitse välttää. Laktobasillipitoisen maustamattoman jogurtin päivittäisestä syömisestä saattaa olla hyötyä toistuvista hiivatulehduksista kärsiville.
  • WC:ssä käynnin jälkeen pyyhi alapää aina edestä taaksepäin. Hiiva saattaa levitä myös peräsuolesta emättimen puolelle.
  • Joskus esitetään ohjeita emättimeen laitettavan jogurtin tai laimean etikkaliuoksen käytöstä hiivatulehduksen hoidossa. Tällaisten hoitojen tehoa ei ole osoitettu lääketieteellisesti ja ne saattavat häiritä itsehoitolääkkeiden tehoa.

Itselääkintä

Jos olet aikaisemmin sairastanut emättimen hiivatulehduksen tai muuten tunnistat oireet, voit hoitaa tautia itselääkinnällä. Toistuva hiivatulehdusoire täytyy varmistaa jatkotutkimuksilla sekä selvittää mahdolliset syyt tulehduksen toistumiselle.

  • Suositeltavia itsehoitolääkkeitä ovat emätinpuikot, jotka sisältävät imidatsolijohdannaisia, klotrimatsolia, mikonatsolia ja tiokonatsolia. Kuurien suositeltavat pituudet vaihtelevat yhdestä kuuteen päivään riippuen valmisteesta.
  • Emätinpuikkoja käytetään ohjeen mukaan iltaisin. Hoitoa jatketaan myös kuukautisten aikana. Tamponien käyttöä samanaikaisesti ei suositella. Siteitä tai pikkuhousunsuojia voi käyttää. Lisäksi voidaan käyttää emulsiovoiteita, jos kutina ulkosynnytinelimissä on voimakasta.
  • Allergisetreaktiot tai ärsytysreaktiot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Ne ilmenevät ärsytyksenä ja kirvelynä hoidon aikana. Saattaa tuntua, että oireet pahenevat hoidosta huolimatta. Tällöin hoito on keskeytettävä ja on mentävä lääkäriin.
  • Vaihtoehtoinen lääkitys on suun kautta otettava flukonatsolia sisältävä lääkekapseli. Kapseli niellään kokonaisena joko aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan. Flukonatsolilla on yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden kanssa, niistä tärkeimpinä varfariini (veren hyytymisen estoon tarkoitettu lääke) sekä jotkin diabetes- ja astmalääkkeet. Näissä tilanteissa kannattaa keskustella apteekkihenkilökunnan kanssa ennen flukonatsolikapselien käyttöä. 
  • Raskauden aikana itselääkintää ei suositella ilman yhteydenottoa lääkäriin tai neuvolaan.

Milloin hoitoon?

Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos

  • sinulla on oireita ensimmäistä kertaa,
  • sinulla on hiivatulehduksia usein,
  • olet raskaana,
  • sinulla esiintyy epäsäännöllisiä verisiä vuotoja tai pahanhajuista vuotoa,
  • sinulla on alavatsakipuja ja/tai kuumetta,
  • sinulla sukupuolielimissä on rakkuloita,
  • on syytä epäillä, että oireet aiheutuvat sukupuolitaudista,
  • myös kumppanilla on oireita,
  • sinulla on virtsaamisvaikeuksia,
  • polttava tunne ja ärsytys lisääntyvät tai oireet pahenevat hoidon aikana,
  • itsehoito ja itselääkintä eivät lievitä oireita 3 vuorokaudessa tai oireet eivät parane viikossa.

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

YTHS Yleislääkäri / 23.9.2019 

Palvelut käytössäsi