Siirry sisältöön

Keskittyminen on taito, jota voi harjoitella

Tenttiin lukiessa käsi tarttuu jatkuvasti puhelimeen, opiskelutehtävien tekemistä on vaikea aloittaa, gradun valmiiksi saaminen tuntuu ylivoimaiselta. Kuulostaako tutulta?

Yllättävän moni opiskelija vastaan myöntävästi. Opiskelijoita psykologin työssään tapaava Johanna Vilmi havahtui samaan viime vuonna: yhä useammalla opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia. Sen myötä tehtävien tekeminen lykkääntyy ja opiskelut hidastuvat, mikä puolestaan voi aiheuttaa ahdistusta.

”Monia huolestuttaa, onko syynä ADHD, mutta keskittymisvaikeus on yleisoire, joka voi johtua monista eri syistä. Taustalla voi olla esimerkiksi masennusta, pitkäkestoista stressiä tai unettomuutta.”

Nykyään puhutaan myös ADT:stä eli itseaiheutetusta keskittymishäiriöstä, jossa opetamme aivomme lyhytkestoiseen tekemiseen. Esimerkiksi kun tylsistymme tai mieli lähtee harhailemaan, otamme puhelimen käteen ja viihdytämme itseämme sosiaalista mediaa selaamalla.

”Jos opetamme aivoille nopeatempoista lyhyiden tekstien lukemista ja jatkuvaa asiasta toiseen poukkoilua, aivot oppivat sen tehokkaasti eikä pitkien tekstien lukeminen tahdo onnistua. Aivoille voi kuitenkin opettaa myös tietoista ja pidempää syväkeskittymistä”, Vilmi sanoo.

Somepaasto parantaa mielialaa

Vilmin mukaan kaikki keskittymisvaikeuksista kärsivät voivat hyötyä mielen treenaamisesta, olipa sitten syynä ADHD tai poukkoilemaan oppinut mieli. Vilmin ja kasvatustieteilijä Veera Virintien yritys Silta Education järjestää YTHS:n opiskelijoille keskittymiskykyä parantavia valmennuksia.

Kursseja on kahdenlaisia: toinen on pelkkää verkkovalmennusta ja toisessa ryhmässä järjestetään myös viikottaisia ryhmätapaamisia.

”Valmennuksessa keskitytään lisäämään opiskelijoiden itsetuntemusta ja sitä kautta löytämään kunkin keskittymistä parhaiten lisäävät työkalut”, Virintie sanoo.

Kurssiviikot on jaettu teemoihin. Motivaatio- ja itsetuntemusviikolla mietitään, mikä on alunperin motivoinut opiskelemaan omaa alaa ja missä haluaa nähdä itsensä valmistumisen jälkeen. Toisella teemaviikolla pohditaan, mitä omassa työskentely-ympäristössä saa ja ei saa olla, jotta opiskelu on sujuvaa, ja mikä estää hallitsemasta häiriötekijöitä.

”Moni on nostanut esiin fomon (fear of missing out). Pelko siitä, että jää jostain tärkeästä paitsi, estää laittamasta puhelinta äänettömälle keskittymistä vaativan tekemisen ajaksi”, Virintie kertoo.

Valmennuksen aikana moni kurssilainen on kokeillut somepaastoa ja oivaltanut, että ilman puhelinta mieliala pysyy parempana ja keskittymiskyky skarpimpana.

Liikunta lisää keskittymiskykyä

Vilmin ja Virintien mukaan moni on saanut kurssin myötä hallinnantunnetta ja oivaltanut, ettei tilanne ole lohduton: keskittyminen on taito, jota voi harjoitella. Yksi suurimpia ”heurekoita” on ollut se, että liikunta vaikuttaa positiivisesti keskittymiseen.

”Liikunta lisää aivoissa muun muassa dopamiinin tuotantoa, joka on tärkeässä roolissa motivoitumisessa, oppimisessa ja keskittymisessä. Välillisesti liikunta vaikuttaa keskittymiseen myös siten, että se vähentää stressiä ja ahdistusta”, Vilmi sanoo.

Muun muassa tutkimustulos, jonka mukaan koululaisten keskittymiskyky parani, kun he liikkuivat aamuisin, sai myös monet kurssilaiset vetämään lenkkarit jalkaan.

”Jos haluaa virittää aivonsa keskittymään ennen tenttiinlukua, kannattaa harrastaa 30–45 minuuttia sykettä maltillisesti nostavaa liikuntaa, kuten juoksua, pyöräilyä, uintia tai jumppaa”, Virintie vinkkaa.

Vertaistukea parviälystä

Yksi kurssiviikoista keskittyy stressiin. Sen aikana tehdään hengitysharjoituksia, sillä rauhallisen hengityksen treenaamisessa on paljon samaa kuin keskittymisen harjoittelussa.

”Annamme myös stressille uuden merkityksen: se ei ole ainoastaan negatiivinen mielentila, vaan sillä on pieninä annoksina hyviä vaikutuksia omaan tehokkuuteen ja aikaansaamiseen. Näin haluamme hälventää stressiin liittyvää ahdistusta”, Virintie kertoo.

”Hei, minulla olisi parviälykysymys”, saattavat opiskelijat kirjoittaa toisilleen. Valmennuksessa saa myös vertaistukea, joka on koettu voimaannuttavaksi. On helpottavaa kuulla, ettei kamppaile keskittymisvaikeuden kanssa yksin.

”Elämme kilpailuyhteiskunnassa ja etenkin somessa saattaa tulla vaikutelma, että muut menestyvät ja minä olen ainoa, joka ei saa asioita aikaan. Ryhmästä on saatu vertaisuutta siihen, että muillekin esimerkiksi tavoitteiden asettaminen ja niissä pysyminen on vaikeaa.”

Vilmi ja Virintie ovat ilahtuneita siitä, että  80 prosenttia valmennukseen keväällä osallistuneista ilmoitti hyötyneensä kurssista.

”Tärkeää on aloittaa valmennus oikea-aikaisesti eli siten, että pystyy sitoutumaan kuukauden ajaksi tehtäviin. Ne eivät tosin vie aikaa kuin 30–60 minuuttia viikossa. On hyvä olla valmis kokeilemaan avoimesti uusia keinoja opiskeluidensa sujuvoittamiseksi”, Virintie sanoo.

Kurssit alkavat 17.10. ja kummallekin kurssille mahtuu 30 henkilöä. Lisätietoa kursseille ilmoittautumisesta on tulossa myöhemmin. Kursseihin liittyviin kysymyksiin vastaa Suvi Rapinoja, suvi.rapinoja@yths.fi

YTHS tuottaa vuonna 2022 sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä valtionavustuksella mielenterveyden lisäpalveluja, joilla pyritään lieventämään koronan aiheuttamia haittoja korkeakouluopiskelijoille. Siltaeducationin järjestämät kurssit ovat osa tätä kokonaisuutta.