Ärtyvän suolen oireyhtymä
Ärtyvän suolen oireyhtymä (eng. Irritable bowel syndrome, IBS) kuuluu niin kutsuttuihin toiminnallisiin vatsavaivoihin. Toiminnallisissa vatsavaivoissa suoliston toiminta on häiriintynyt, mutta oireille ei löydy kattavissakaan tutkimuksissa selittävää elimellistä syytä. Toiminnalliset vatsavaivat ovat väestössä yleisiä, ja esiintyvyys on käytetyistä kriteereistä riippuen noin 5–15 prosentin välillä. Vaiva on monelle kiusallinen ja voi heikentää elämänlaatua. Oireyhtymä ei kuitenkaan ole vaarallinen, eikä siihen liity vakavan sairastumisen riskiä.
Oireet
Ärtyvän suolen oireyhtymässä esiintyy kipua eri puolilla vatsaa. Lisäksi tyypillisiä oireita ovat:
- Suolen toiminnan muutokset: ulosteen koostumus voi olla kovaa tai löysää ja ulostamistiheys voi olla normaalia harvempaa tai tiheämpää.
- Vatsaoireiden helpottaminen ulostamisen jälkeen
- Tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla
- Iltaa kohti pahentuva turvottelu ja ilmavaivat
On tyypillistä, että oireet vaihtelevat ajan kuluessa. Toisinaan oireet ovat voimakkaampia ja välillä kokonaan poissa.
Itsehoito
Ärtyvän suolen oireyhtymä on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus. Oireisiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta oireiden lievittämiseksi ja arjen helpottamiseksi on kokeiltavissa useita keinoja. Ärtyvän suolen oireyhtymän omahoidon kulmakiviä ovat elintavat, kuten ruokavalio, liikunta ja stressinhallinta sekä riittävä palautuminen ja uni.
Moni ärtyvän suolen oireyhtymän omaava kokee ruoka-aineiden vaikuttavan oireisiin ja itselle sopivan ruokavalion löytäminen voi helpottaa oireita merkittävästi. Ennen tarkempia ruokavaliokokeiluja on tärkeää huomioida yleiset vatsan hyvinvointia tukevat ruokailutottumukset:
- Syö valveillaolon aikana säännöllisesti 3–4 tunnin välein ja kiinnitä huomiota sopivaan annoskokoon.
- Syö rauhallisesti, pureskele ruoka huolella ja varaa ruokailuun aikaa.
- Syö päivän jokaisella aterialla jotakin kuitupitoista, kuten täysjyväviljatuotteita, kasviksia, hedelmiä, marjoja sekä maustamattomia pähkinöitä tai siemeniä
- Juo päivän aikana 1–1,5 litraa nesteitä.
- Vaihda hiilihapotetut ja/tai runsaasti sokeria sisältävät juomat tavalliseen veteen tai laimeaan mehuun.
- Vähennä kofeiinipitoisten juomien, kuten kahvin ja teen, käyttöä. Tummapaahtoinen kahvi sopii osalle vaaleapaahtoista paremmin.
- Vaihda maitovalmisteet laktoosittomiin tai vähälaktoosisiin vaihtoehtoihin.
- Käytä vain satunnaisesti runsaasti rasvaa sisältäviä ruokia, kuten hampurilaisia, pizzaa, pasteijoita ja rasvaisia leivonnaisia.
Mikäli edeltävät muutokset eivät helpota oireita, tieteellisesti tutkitusta FODMAP-ruokavaliosta voi olla apua. FODMAP-ruokavaliokokeilua ei kuitenkaan kannata aloittaa itsenäisesti, vaan tulee kääntyä opiskeluterveydenhuollon puoleen.
Myös apteekkien käsikauppavalikoimasta on saatavilla useita valmisteita, joita voi kokeilla oireiden lievittämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset maitohappobakteerit, kuituvalmisteet ja piparminttuöljykapselit. Näistä voi tiedustella lisää apteekeista.
Milloin hoitoon?
Jos ärtyvän suolen oireyhtymään viittaavat oireet ovat uusia ja haittaavia, on syytä ottaa yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon. Terveydenhuollon ammattihenkilön arvio on välttämätön seuraavissa tilanteissa:
- Vatsaoireiden lisäksi esiintyy myös muita oireita, esimerkiksi tahatonta laihtumista ja väsymystä.
- Ulosteessa on verta.
- Suolen toiminta on lyhyen ajan sisällä muuttunut (ripulitaipumusta tai ummetusta) ja tämä on jatkunut joitain viikkoja.
- Suvussa esiintyy paksusuolen tai munasarjojen syöpää tai tulehduksellisia suolistosairauksia.
- Vaivat jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.
Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito
Mikäli omahoito ja apteekin käsikauppavalmisteet eivät tuo riittävää apua oireisiin, voidaan lääkärin vastaanotolla miettiä hoidon tehostamista reseptilääkkeillä, joita ärtyvän suolen oireyhtymään on useita. Lisäksi psykologisilla hoitomuodoilla voi olla oireita lievittävä vaikutus.
Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti
Ravitsemusterapeutti / 5.7.2022