Itsearviointitehtäviä

Oheiset tehtävät on suunniteltu auttamaan opiskelijoita arvioimaan toimintakykyään ja itseluottamustaan tieteellisesti kehitetyillä ja tutkimuksissa käytetyillä arviointimenetelmillä. Tehtävät on laadittu siten, että opiskelija voi paitsi arvioida omaa tilannettaan myös verrata sitä laajaan (noin 1000 korkeakoulu- opiskelijaa) käsittävän satunnaisotoksen tuloksiin.

Yleisen psyykkisen toimintakyvyn arviointitehtävä

Millaiseksi arvioit omalla kohdallasi seuraavat asiat tällä hetkellä? Vastausvaihtoehdot ovat seuraavat (lue vaihtoehdot huolellisesti)

Oheiset tehtävät on suunniteltu auttamaan opiskelijoita arvioimaan toimintakykyään ja itseluottamustaan tieteellisesti kehitetyillä ja tutkimuksissa käytetyillä arviointimenetelmillä. Tehtävät on laadittu siten, että opiskelija voi paitsi arvioida omaa tilannettaan myös verrata sitä laajaan (noin 1000 korkeakoulu- opiskelijaa) käsittävän satunnaisotoksen tuloksiin.

Yleisen psyykkisen toimintakyvyn arviointitehtävä

Millaiseksi arvioit omalla kohdallasi seuraavat asiat tällä hetkellä?
Vastausvaihtoehdot ovat seuraavat (lue vaihtoehdot huolellisesti)

(-2)  asia on minulle todella ongelma, joka ratkaisevasti vaikeuttaa elämääni nykyään
(-1)  on selvästi ongelma, mutta ei vaivaa aina ja/tai kovin voimakkaasti
( 0)  ei ole aihetta kiinnittää erityistä huomiota
(+1) olen yleensä kokenut myönteisenä
(+2) merkitsee minulle todella tyydytystä antavaa asiaa
( ?)  vaikea sanoa

(   )

otteen saaminen opiskelusta

(   )

esiintyminen kuten esitelmän pito

(   )

kontaktin luominen opiskelutovereihin ja yleensä ihmisiin

(   )

kontaktin luominen minua seksuaalisesti kiinnostavaan sukupuoleen

(   )

seksuaalisuuteni

(   )

suhde vanhempiin

(   )

tulevaisuuden suunnitteleminen

(   )

omat voimat ja kyvyt

(   )

mielialani yleensä


1. Voit tallentaa arviosi ja suorittaa uudelleen arvioinnin esim. puolen vuoden kuluttua. Tällä tavalla voit seurata omaa kehitystäsi.

2. Voit myös laskea plusmerkkiset luvut yhteen, jolloin saat luvun, joka kuvaa kompetenssin eli pätemisen- ja tyydytyksen tunteen kokemistasi ja voit verrata saamaasi arvoa seuraavaan asteikkoon.

Jos arvosi on:

3 tai vähemmän 

  

kuulut 15 %:iin vähän kompetenssia koskevien ryhmään 

6

 

sijoitut lähelle keskiarvoa eli 50 % saa sinua pienemmän arvon ja 50 % suuremman

9

 

kuulut 15 %:iin eniten kompetenssia kokeneiden joukkoon

12

 

kuulut 2 %:iin eniten kompetenssia kokeneiden joukkoon


Laskemalla yhteen miinusmerkkiset arvot saat stressin kokemista kuvaavan luvun. Voit verrata saamaasi lukua seuraaviin arvoihin:

Jos arvosi on:

0

  

sinulla ei ole lainkaan ongelmia tai stressiä, samaan ryhmään kuulu 20 % opiskelijoista

1

 

noin 40 % opiskelijoista kokee yhtä paljon tai vähemmän stressiä

2

 

noin 40 % kokee yhtä paljon tai enemmän stressiä

3

 

noin 15 % kokee yhtä paljon tai enemmän stressiä kuin sinä

4

 

noin 5 % kokee yhtä paljon tai enemmän stressiä

5

 

noin 2 % kokee yhtä paljon tai enemmän stressiä kuin sinä

Pettymysten ja epäonnistumisten käsittely

Koemme elämämme aikana jatkuvasti myös pettymyksiä ja epäonnistumisia. Hyvään toimintakykyyn sisältyy myös kyky käsitellä pettymyksiä ja epäonnistumisia. Pettymysten ja epäonnistumisten käsittelyä voidaan kuvata prosessina, jossa on eri vaiheita Tämä prosessi on eri henkilöillä erilainen, mutta toisaalta se samalla henkilöllä pysyy yleensä samantyyppisenä eri tilanteissa. Seuraava tehtävä auttaa sinua kuvaamaan ja arvioimaan omaa tapaasi käsitellä pettymyksiä ja epäonnistumisia.

Prosessin kuvaamista helpottamaan esitetään erilaisia kokemis- ja toimintatapoja, joiden ilmenemistä tai kokemista sekä myös kokemisjärjestystä sinun tulisi kuvata omalla kohdallasi. Merkitse järjestysnumero (1-4) kokemis- tai toimintatavan jälkeen kuvaamaan omaa kokemusjärjestystäsi. Jos jotakin kokemis- tai toimintatapaa ei sinulla esiinny lainkaan, merkitse "-".

Esimerkki:
Kuvitelkaamme, että henkilö kuvaisi suhtautumistaan pettymykseen seuraavasti:

Suutun, rähjään, käyttäydyn aggressiivisesti

   

(-)  

Itken

 

(1)

Masennun, syytän itseäni

 

(3)

Murjotan, olen vihainen muille, syytän muita

 

(-)

Puhun ystävilleni tai joillekin muille ihmisille kokemuksestani

 

(2)

Lähden tapaamaan ystäviä tai tuttavia tai kaljalle,
jotta minun ei tarvitsisi ajatella asiaa

 

(-)

Pyrin saamaan asian pois mielestäni keskittymällä
johonkin muuhun tekemiseen tai työhön

 

(-)

Pyrin selvittämään mielessäni, miksi näin kävi

 

(4)

Käyn entistä sinnikkäämmin käsiksi asiaan

 

(-)

Pyydän apua ulkopuolisilta

 

(-)

Tämä henkilö suhtautuu pettymykseensä ensin itkemällä, sitten hän lähtee tapaamaan ystäviään tai kaljalle, jotta hänen ei tarvitse ajatella asiaa. Sen jälkeen hän masentuu ja syyttää tapahtumasta itseään, jonka jälkeen hän pyrkii selvittämään mielessään, miksi näin kävi.

Ajattele nyt jotakin konkreettista vastikään kokemaasi pettymystä tai epäonnistumista opintosuorituksessa. Mitä tunsit ja miten toimit?

Merkitse ensin "-" niiden vaihtoehtojen kohdalle, jotka eivät olleet sinulle ominaisia kokemis- tai reagointitapoja. Aseta sen jälkeen muut vaihtoehdot siihen järjestykseen, missä ne koit. Sama vaihtoehto voi saada myös useita järjestysnumeroita.

Suutun, rähjään, käyttäydyn aggressiivisesti

   

(-)  

Itken

 

(1)

Masennun, syytän itseäni

 

(3)

Murjotan, olen vihainen muille, syytän muita

 

(-)

Puhun ystävilleni tai joillekin muille ihmisille kokemuksestani

 

(2)

Lähden tapaamaan ystäviä tai tuttavia tai kaljalle,
jotta minun ei tarvitsisi ajatella asiaa

 

(-)

Pyrin saamaan asian pois mielestäni keskittymällä
johonkin muuhun tekemiseen tai työhön

 

(-)

Pyrin selvittämään mielessäni, miksi näin kävi

 

(4)

Käyn entistä sinnikkäämmin käsiksi asiaan

 

(-)

Pyydän apua ulkopuolisilta

 

(-)

Ajattele nyt jotakin konkreettista vastikään kokemaasi pettymystä tai epäonnistumista ihmissuhteissasi. Mitä tunsit ja miten toimit?

Suutun, rähjään, käyttäydyn aggressiivisesti

   

(-)  

Itken

 

(1)

Masennun, syytän itseäni

 

(3)

Murjotan, olen vihainen muille, syytän muita

 

(-)

Puhun ystävilleni tai joillekin muille ihmisille kokemuksestani

 

(2)

Lähden tapaamaan ystäviä tai tuttavia tai kaljalle,
jotta minun ei tarvitsisi ajatella asiaa

 

(-)

Pyrin saamaan asian pois mielestäni keskittymällä
johonkin muuhun tekemiseen tai työhön

 

(-)

Pyrin selvittämään mielessäni, miksi näin kävi

 

(4)

Käyn entistä sinnikkäämmin käsiksi asiaan

 

(-)

Pyydän apua ulkopuolisilta

 

(-)

Voit nyt analysoida vastauksiasi seuraavan tiedon pohjalta. Esitetyt vastausvaihto-ehdot kuvaavat neljää pettymysten ja epäonnistumisten käsittelyulottuvuutta.

1.

 

Aggression suuntaaminen ulospäin

   

Suutun, rähjään?

   

Murjotan, olen vihainen muille? 

2.

 

Aggression suuntaaminen omaan itseen

   

Itken Masennun, syytän itseäni

3.

 

Aktiivinen, tietoinen torjunta

   

Lähden tapaamaan ystäviä tai tuttavia tai kaljalle?.

   

Pyrin saamaan asian pois mielestäni tekemällä jotakin muuta?.

4.

 

Aktiivinen ongelmanratkaisupyrkimys

   

Puhun ystävilleni tai jollekin muulle henkilölle kokemuksestani

   

Pyrin selvittämään mielessäni, miksi näin kävi

   

Käyn entistä sinnikkäämmin käsiksi asiaan

   

Pyydän apua ulkopuoliselta

Hyvä pettymysten ja epäonnistumisten käsittelyprosessi on monipuolinen sisältäen osatekijöitä kustakin pääulottuvuudesta.

Ongelmalliset pettymysten ja epäonnistumisten käsittelyprosessit voidaan jakaa kahteen ryhmään:

1.

 

Vain kolmea ensimmäistä ulottuvuutta sisältävät (aktiivinen ongelman ratkaisupyrkimys puuttuu). Tässä tapauksessa kannattaa yrittää ponnistella aktiivisen ongelmaratkaisupyrkimyksen liittämiseksi osaksi pettymysten käsittelyprosessia.

2.

 

Vain aktiivista ongelmanratkaisupyrkimystä sisältävät (muut ulottuvuudet puuttuvat). Tällaista liian rationaalista tapaa käsitellä pettymyksiä olisi hyvä kehittää sallimalla itselleen myös muita, tunteenomaisempia tapoja käsitellä pettymyksiä ja epäonnistumisia.

Itsearvostuksen arviointi

Itsearvostus on erittäin merkityksellinen persoonallisuuden ominaisuus. Se vaikuttaa monella tavalla meidän toimintaamme ja kokemuksiimme. Seuraavaksi sinulla on mahdollisuus arvioida itseäsi vastaamalla seuraaviin väittämiin.

Miten hyvin seuraavat väittämät sopivat sinuun?

 

   

erittäin hyvin

jossain määrin

ei lainkaan

Uskon itseeni ja mahdollisuuksiini

 

3

2

1

En ole huolissani siitä,
mitä muut ihmiset ajattelevat minusta

 

3

2

1

Minua vaivaavat alemmuuden tunteet

 

3

2

1

Minulla ei ole sen suurempia vaikeuksia
kuin ystävillänikään

 

3

2

1

Selviytyisin elämässä paremmin,jos
kotiolosuhteet olisivat olleet suotuisammat

 

3

2

1

En pelkää vaikeuksia, koska uskon,
että niistä jotenkin selviän

 

3

2

1

Katson selviytyneeni hyvin elämässä
tähän saakka

 

3

2

1

En ole sellainen kun haluaisin olla

 

3

2

1

Olen usein tyytymätön itseeni

 

3

2

1

Pidän itseäni onnellisena ihmisenä

 

3

2

1

Pistemäärän laskeminen:
käännä ensin asteikot (3 = 1, 1 = 3) seuraavissa väittämissä:

-

 

minua vaivaavat alemmuudentunnot

-

 

selviytyisin elämässä paremmin? 

-

 

en ole sellainen kuin haluaisin olla 

-

 

olen usein tyytymätön itseeni 


laske sen jälkeen valitsemasi arvot yhteen.

Voit verrata tulostasi suurella satunnaisotoksella (yli 1000) korkeakouluopiskelijoilta saatuun tulokseen. Heillä keskiarvo oli 23.1 ja standardipoikkeama 3.3.

Jos tuloksesi on:

17

  

itsearvostuksesi on hyvin alhainen. Vain 2 %:lla opiskelijoista on yhtä alhainen tai alhaisempi arvo

20

 

itsearvostuksesi on edelleen suhteellisen alhainen. Noin 15 % opiskelijoista saa yhtä alhaisen tai alhaisemman arvon kuin sinä

23

 

sijoitut keskiarvoon: noin 50 %:lla on alhaisempi arvo kuin sinulla ja 50 %:lla korkeampi 

26

 

itsearvostuksesi on suhteellisen korkea. Vain 15 %:lla on yhtä korkea tai korkeampi arvo kuin sinulla

29

 

itsearvostuksesi on hyvin korkea. Vain 2 %:lla opiskelijoista on yhtä korkea tai korkeampi arvo kuin sinulla

Myös itsearvostuksen taso vaihtelee jopa päivittäin tai hetkittäin, joskin siinä on myös jotain pysyvää. Jos itsearvostuksesi on kovin alhainen, kannattaa asiaa työstää omassa mielessä ja myös ystävien ja kanssaihmisten kanssa. Joissakin tilanteissa asiantuntija-apukin voi olla tarpeen.

Alhaisen itsearvostuksen omaavilla on yleensä tyypillistä, että he perustavat sen, mitä itsestään ajattelevat siihen, mitä he arvioivat muiden ihmisten (vanhempien, opettajien, opiskelutovereiden, ystävien tai yleensä vain muiden ihmisten) ajattelevan heistä. Toisaalta he yleensä saavat hyvin vähän suoraa palautetta ihmisiltä, joten se mitä he ajattelevat muiden ajattelevan heistä itse asiassa kuvaa sitä, mitä he itse ajattelevat itsestään. Jotta näin ei olisi, kannattaa näistä ajatuksista puhua lähellä olevien ihmisten kanssa.

Helposti käy kuitenkin niin, että jos itsetunto on heikko, ei muiden antamaa palautetta, varsinkaan jos se on positiivista, uskota. Sehän merkitsisi, että pitäisi muuttaa käsitystä itsestä. Me ihmiset olemme siinä mielessä konservatiivisia, että me pyrimme säilyttämään olemassa olevaa ja vastustamme muutosta siinäkin tapauksessa, että olemassa oleva aiheuttaa psyykkistä kärsimystä. Ihmisten antama positiivinen palaute kannattaa siis ottaa todesta.

Yksi keino kehittää omaa itsetuntoaan on asettaa itselle konkreettisia tavoitteita ja arvioida omaa suoritusta sitten verrattuna tavoitteeseen ottaen huomioon omien ponnistelujen määrän. Tätä kannattaa harjoitella systemaattisesti ja vähitellen on mahdollista, että pystyy arvioimaan itseään ja suoriutumistaan paremmin, eikä enää olekaan niin riippuvainen siitä mitä muut ajattelevat. Kun tämän saavuttaa, muuttuu samalla objektista subjektiksi. Tämä näkyy myös itsearvostuksen tason nousuna.

Artikkelin laati: Neuvontapsykologi, dosentti Salli Saari


Avainsanat: Mielenterveys, Psyykkinen