
Unettomuus on yleinen vaiva kaikenikäisillä aikuisilla; yli kaksi kolmasosaa kokee satunnaisesti unettomuutta ja 4-10 %:lla aikuisista se on pitkäaikainen oire. YTHS:n käyntisyytilastoissa unettomuus on yksi viidestätoista yleisimmästä syystä hakeutua lääkäriin. Unettomuus on yleisin uneen liittyvä sairausoire ja sillä tarkoitetaan nukahtamisvaikeutta, yöheräilyä ja liian varhaista aamuheräämistä. Unen määrän riittävyyttä ei voi arvioida millään selkeällä aikakriteerillä; uni on riittävää, jos olo tuntuu herätessä virkeältä ja päivän toimiin jaksaa tarttua.
Unettomuuden vaikutuksia | Toiminnallinen unettomuus | Sairauksiin liittyvä unettomuus | Unettomuuden hoito-ohjeita | Perushoito | Unettomuuden lääkehoito | Milloin on syytä hakeutua vastaanotolle? | Lisää tietoa
Unen tarve on hyvin yksilöllistä ja jokainen nukkuu joskus huonosti. Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareista. Jos univaikeudet kuitenkin toistuvat usein tai pitkittyvät viikkoja kestäviksi, alkaa ilmetä jatkuvaa väsymystä ja elämän laatu huononee univajeesta johtuen. Erityisesti tällaisessa tilanteessa valvotun yön jälkeen on vireystila tavallista alhaisempi ja onnettomuuksien riski liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa toimissa suurentunut. Epäsäännöllisen työn ja siihen liittyvän valvomisen jälkeen ei ole järkevää ajaa autoa - esimerkiksi lääkärien tiedetään yöpäivystyksen jälkeen nukahtavan auton rattiin useammin kuin muulloin!
Jatkuvan unettomuuden tiedetään aiheuttavan:
Tavallisin unen häiriö ja unettomuuden muoto on ns. toiminnallinen unettomuus. Sen taustalla ei ole varsinaista sairautta; vaan stressi, huolet, äkilliset elämänmuutokset tai ulkopuoliset häiriötekijät estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain. Yhteiskunnan kiihtyvä muutostahti ja kovat suorituspaineet selviytyä opiskelusta, työstä, harrasteista ja ihmissuhteista tehokkaasti lisäävät riskiä toiminnalliseen unettomuuteen. "Riittävä yöuni" ei useinkaan ole kärkipäässä niissä arvo- ja ajankäyttöratkaisuissa, joita teemme selviytyäksemme kiireisessä arkielämässä.
Toiminnallisen unettomuuden oireille altistavat em. tekijöiden lisäksi myös:
Elämänmuutoksiin tai stressiin liittyvä tilapäinen unettomuus on luonnollista, eikä siitä pidä huolestua. Se on elimistön yksi keino reagoida muutokseen ja se korjaantuu yleensä, kun muutostilanne rauhoittuu.Elimellisen tai psyykkisen sairauden aiheuttama unettomuus
Pitkään jatkuva unettomuus voi olla yksi oire taustalla olevasta sairaudesta, jonka diagnosointi ja hoito on välttämätöntä, jotta uneen voidaan vaikuttaa.
Unettomuutta voivat aiheuttaa mm. seuraavat sairaudet:
Unensaantia voi helpottaa ja lievää unettomuutta hoitaakin ns. "unihygienia" järjestelyillä, toisin sanoen huolehtimalla siitä, että omalla kohdalla unensaannin mahdollisuudet ovat tilanteeseen nähden mahdollisimman hyvät. Näitä perushoito-ohjeita (Suomalainen Rohto-projekti/ Toiminnallisen unettomuuden hoito) suositellaan kaikille, joilla on unihäiriöitä.
Toiminnallisen unettomuuden hoidossa on tärkeintä kiinnittää huomiota nukkumistottumuksiin:
Tässä muutama neuvo mitä tehdä ennen nukkumaanmenoa:
Opettelemalla rentoutumaan voi helpottaa omaa unensaantiaan; esim. rentoutuskasetti, musiikki tai opetellut lihasten rentoutumisliikkeet helpottavat nukahtamista
Unilääkkeiden käyttö on Suomessa yleistynyt 15 viime vuoden aikana merkittävästi. Vaikka nykyaikaiset unilääkkeet ovat edeltäjiänsä turvallisempia, ei täysin vaaratonta nukahtamis- tai unilääkettä ole olemassa. Kaikkiin unilääkkeisiin liittyy riski riippuvuuden kehittymisestä ja kaikilla lääkkeillä on joitakin sivuvaikutuksia. Jos toiminnallinen unettomuus ei korjaannu itsekseen tai unettomuuden syyhyn ei voida vaikuttaa, on perusteltua katkaista unettomuuden kierre lyhytaikaisella lääkehoidolla.
Lääkkeistä on hyvä tietää seuraavia asioita:
Lisää tietoa:
unettomat
uniliitto
YTHS:n terveystieto-artikkeli Stressi
Uniopas
Tietolähteet:
Potilasohjeet unettomuuden hoitoon /Rohto-projekti
Nukkuu - vai nukkuuko -artikkeli Hyvä Terveys lehti 12/2000
Duodecim, Terveysportti
Univaje terveysriskinä; Härmä, Sallinen: Duodecim 20/2000
Artikkelin laati:
Yleislääkäri Johanna Castrén
Aihepiirihakusana:
mielenterveys, psyykkinen