Unettomuus

Unettomuus on yleinen vaiva kaikenikäisillä aikuisilla; yli kaksi kolmasosaa kokee satunnaisesti unettomuutta ja 4-10 %:lla aikuisista se on pitkäaikainen oire. YTHS:n käyntisyytilastoissa unettomuus on yksi viidestätoista yleisimmästä syystä hakeutua lääkäriin. Unettomuus on yleisin uneen liittyvä sairausoire ja sillä tarkoitetaan nukahtamisvaikeutta, yöheräilyä ja liian varhaista aamuheräämistä. Unen määrän riittävyyttä ei voi arvioida millään selkeällä aikakriteerillä; uni on riittävää, jos olo tuntuu herätessä virkeältä ja päivän toimiin jaksaa tarttua.

Unettomuuden vaikutuksia | Toiminnallinen unettomuus | Sairauksiin liittyvä unettomuus | Unettomuuden hoito-ohjeita | Perushoito | Unettomuuden lääkehoito | Milloin on syytä hakeutua vastaanotolle? | Lisää tietoa

Unettomuuden vaikutuksia

Unen tarve on hyvin yksilöllistä ja jokainen nukkuu joskus huonosti. Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareista. Jos univaikeudet kuitenkin toistuvat usein tai pitkittyvät viikkoja kestäviksi, alkaa ilmetä jatkuvaa väsymystä ja elämän laatu huononee univajeesta johtuen. Erityisesti tällaisessa tilanteessa valvotun yön jälkeen on vireystila tavallista alhaisempi ja onnettomuuksien riski liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa toimissa suurentunut. Epäsäännöllisen työn ja siihen liittyvän valvomisen jälkeen ei ole järkevää ajaa autoa - esimerkiksi lääkärien tiedetään yöpäivystyksen jälkeen nukahtavan auton rattiin useammin kuin muulloin!

Jatkuvan unettomuuden tiedetään aiheuttavan:

  • ärtyneisyyttä
  • vastustuskyvyn heikkenemistä
  • muistin, keskittymiskyvyn ja oppimisen häiriöitä
  • lisääntynyttä tapaturma- ja onnettomuusriskiä
  • alttiutta mielenterveyden ongelmille

Toiminnallinen unettomuus

Tavallisin unen häiriö ja unettomuuden muoto on ns. toiminnallinen unettomuus. Sen taustalla ei ole varsinaista sairautta; vaan stressi, huolet, äkilliset elämänmuutokset tai ulkopuoliset häiriötekijät estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain. Yhteiskunnan kiihtyvä muutostahti ja kovat suorituspaineet selviytyä opiskelusta, työstä, harrasteista ja ihmissuhteista tehokkaasti lisäävät riskiä toiminnalliseen unettomuuteen. "Riittävä yöuni" ei useinkaan ole kärkipäässä niissä arvo- ja ajankäyttöratkaisuissa, joita teemme selviytyäksemme kiireisessä arkielämässä.

Toiminnallisen unettomuuden oireille altistavat em. tekijöiden lisäksi myös:

  • epäsäännöllinen vuorotyö
  • pitkään jatkuva toistuva yöherääminen (esim. vanhempien heräily pikkulasten vuoksi) 
  • raju fyysinen ponnistelu (urheilu ja kuntoliikunta!) myöhään illalla
  • hormonaaliset murrosvaiheet (kuten vaihdevuodet naisilla)
  • runsas kahvin, teen ja kolajuomien käyttö

Elämänmuutoksiin tai stressiin liittyvä tilapäinen unettomuus on luonnollista, eikä siitä pidä huolestua. Se on elimistön yksi keino reagoida muutokseen ja se korjaantuu yleensä, kun muutostilanne rauhoittuu.Elimellisen tai psyykkisen sairauden aiheuttama unettomuus  

Pitkään jatkuva unettomuus voi olla yksi oire taustalla olevasta sairaudesta, jonka diagnosointi ja hoito on välttämätöntä, jotta uneen voidaan vaikuttaa. 

Unettomuutta voivat aiheuttaa mm. seuraavat sairaudet:

  • masennus
  • ahdistuneisuus
  • fibromyalgia krooninen kipuoire
  • uniapnea (yölliset hapenpuutejaksot)
  • runsas alkoholinkäyttö, alkoholismi ja päihderiippuvuus

Unettomuuden hoito-ohjeita

Unensaantia voi helpottaa ja lievää unettomuutta hoitaakin ns. "unihygienia" järjestelyillä, toisin sanoen huolehtimalla siitä, että omalla kohdalla unensaannin mahdollisuudet ovat tilanteeseen nähden mahdollisimman hyvät. Näitä perushoito-ohjeita (Suomalainen Rohto-projekti/ Toiminnallisen unettomuuden hoito) suositellaan kaikille, joilla on unihäiriöitä.

Perushoito  

Toiminnallisen unettomuuden hoidossa on tärkeintä kiinnittää huomiota nukkumistottumuksiin:

  • Käytä vuodetta vain nukkumiseen (ja seksielämään)
  • Mene vuoteeseen vasta kun olet unelias
  • Pyri nousemaan aamulla vuoteesta aina samaan aikaan (myös viikonloppuisin)
  • Vältä päiväunia, mutta niitä välttämättä tarvitessasi ota ne joka päivä samaan aikaan ja korkeintaan tunnin pituisina

Tässä muutama neuvo mitä tehdä ennen nukkumaanmenoa:

  • Älä nauti alkoholia kahteen tuntiin äläkä kahvia, vahvaa teetä tai muita kofeiinipitoisia juomia kuuteen tuntiin
  • Älä tupakoi useaan tuntiin
  • Rauhoita itsesi: vältä rasittavaa ponnistelua, jännitystä, väkivaltaviihdettä, kovaa melua
  • Viritä makuuhuoneesi nukkumista suosivaksi (sopiva lämpötila, pehmeä valaistus, vähäinen melutaso, hyvä vuode)
  • Kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala voi olla avuksi (esim. pala leipää ja pieni lasillinen maitoa); älä kuitenkaan syö mitään jos heräät kesken unen
  • Nouse ylös, mikäli et pääse uneen alle puolessa tunnissa, mene toiseen huoneeseen tekemään jotain rauhoittavaa ja palaa vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi
  • Hetken lukuhetki vuoteessa voi helpottaa nukahtamista, etenkin jos luet jotakin melko tylsää tekstiä

Opettelemalla rentoutumaan voi helpottaa omaa unensaantiaan; esim. rentoutuskasetti, musiikki tai opetellut lihasten rentoutumisliikkeet helpottavat nukahtamista

Unettomuuden lääkehoito  

Unilääkkeiden käyttö on Suomessa yleistynyt 15 viime vuoden aikana merkittävästi. Vaikka nykyaikaiset unilääkkeet ovat edeltäjiänsä turvallisempia, ei täysin vaaratonta nukahtamis- tai unilääkettä ole olemassa. Kaikkiin unilääkkeisiin liittyy riski riippuvuuden kehittymisestä ja kaikilla lääkkeillä on joitakin sivuvaikutuksia. Jos toiminnallinen unettomuus ei korjaannu itsekseen tai unettomuuden syyhyn ei voida vaikuttaa, on perusteltua katkaista unettomuuden kierre lyhytaikaisella lääkehoidolla.

Lääkkeistä on hyvä tietää seuraavia asioita:

  • Jatka unettomuuden perushoitoa myös lääkityksen aikana
  • Unilääke on tarkoitettu vain tilapäiseen, lyhytaikaiseen käyttöön
  • Unilääkkeiden vaikutus alkaa heiketä usein jo neljän viikon käytön aikana
  • Unilääkettä voi käyttää jaksoittaisesti (esim. kolmena iltana viikossa)
  • Unilääke otetaan nukkumaan mentäessä, mutta ei enää puolen yön jälkeen
  • Saman yön aikana ei pidä ottaa kahta kertaa unilääkettä
  • Kaikilla unilääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, esim. päiväaikaista väsymystä, muistihäiriöitä, sekavuutta ja aamuyön heräämistä sekä etenkin ikääntyvillä tasapainohäiriöitä
  • Säännöllinen unilääkkeen käyttö lopetetaan asteittain eli ottamalla puolta pienempi annos 1-2 iltana ennen lopettamista

Milloin on syytä hakeutua vastaanotolle?  

  • Jos unettomuus jatkuu viikkoja tai kuukausia, eikä omilla unensaantia helpottavilla toiminnoilla ole vaikutusta
  • Jos unettomuus aiheuttaa selvää vaikeutta suoriutua arkipäivän askareista
  • Jos pitkäaikaiseen unettomuuteen liittyy muita selviä oireita; voimakasta masennusta, ahdistusta, päiväsaikaista nukahtelua, jatkuvaa kipua... on syytä lähteä hakemaan apua terveydenhuollosta; terveydenhoitajalta, yleislääkäriltä tai mielenterveyden ammattilaisilta.

Tietolähteet:
Potilasohjeet unettomuuden hoitoon /Rohto-projekti
Nukkuu - vai nukkuuko -artikkeli Hyvä Terveys lehti 12/2000
Duodecim, Terveysportti
Univaje terveysriskinä; Härmä, Sallinen: Duodecim 20/2000

Artikkelin laati: Yleislääkäri Johanna Castrén


Avainsanat: Mielenterveys, Psyykkinen, Unettomuus, Uniongelmat