Siirry sisältöön
Valtakunnalliset ajanvarausnumerot palvelevat 29.1.2021 saakka klo 8.00-12.00. SelfChat on toistaiseksi suljettu. Jatkamme puhelinpalvelun ruuhkan purkamista ja saat takaisinsoiton 1-3 arkipäivän kuluessa. Valtakunnalliset palvelunumerot: yleis- ja mielenterveys p. 046 710 1073 ja suunterveys p. 046 710 1085.

Opiskelukyky on kokonaisuus, jossa monet eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Omat voimavarat, hyvät opiskelutaidot, laadukas opetus ja opiskeluyhteisöstä saatu tuki vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka pystyt suoriutumaan opinnoissa eteenpäin. Vahvuudet yhdellä tai useammalla osa-alueella saattavat auttaa ylläpitämään opiskelukykyä silloinkin, kun jollain toisella alueella on ongelmia. Kyse on siis tasapainosta eri tekijöiden välillä.

Vaikuttamalla opiskelukyvyn kaikkiin ulottuvuuksiin ja niissä tunnistettaviin tekijöihin voidaan edistää mahdollisuuksia edetä opinnoissa. Tämä tehtävä kuuluu sinun itsesi lisäksi kaikille opiskeluympäristössä toimiville tahoille, opiskeluterveydenhuollon lisäksi myös oppilaitoksille ja opiskelijajärjestöille.

Alla kuvattu opiskelukykymalli edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja lisää mahdollisuuksia tukea ja edistää opiskelijoiden kykyä opintojensa eteenpäin viemiseen.

Opiskelukykymalli. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden sisältöä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Malli auttaa ymmärtämään opiskelun ongelmien moniulotteisuutta sekä hahmottamaan eri toimijoiden roolia opiskelijoiden hyvinvointityössä. (Kunttu 2005)

Opiskelukykyyn vaikuttavat muutkin kuin terveydelliset syyt

Omat voimavarat

Suurin osa opiskelijoista kokee oman terveydentilansa hyväksi mutta erilaista oireilua on silti runsaasti. Masennus, jännittäminen, keskittymisvaikeudet ja uneen liittyvät häiriöt ovat yleisimpiä psyykkisiä ongelmia. Opiskelukyvyn häiriöissä mielenterveyden ongelmilla on merkittävä osuus. Elämänhallinnan tunne, kokemus omasta pystyvyydestä sekä lähipiiristä saatu tuki ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja opiskelun etenemisen osatekijöitä.

Opiskelutaidot

Oman oppimistyylin löytäminen ja hyvä itsetuntemus, käsitys omista tiedoista ja taidoista kuuluvat opiskelutaitoihin. Opiskelussa tarvitaan myös kykyä ratkaista ongelmia ja ajatella kriittisesti. Opintojen eteenpäin viemiseksi tarvitaan vuorovaikutustaitoja, näistä tärkeimpinä esitelmän pito ja osallistuminen keskusteluun. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman teko ja oman ajankäytön konkreettinen pohtiminen edesauttavat opintojen edistymistä. Teknisiä ja luovia opiskelutaitoja ovat tiedonhankinnan ja tiedonkäsittelyn taidot, kuten tenttiin lukeminen, esitelmien ja luentomuistiinpanojen tekeminen ja tietolähteiden käyttö.

Jos opiskelutaidoissa on puutteita se vaikuttaa suoraan opintojen edistymiseen mutta myös käsitykseen omasta itsestä oppijana. Opiskelija voi kokea tekevänsä valtavasti työtä mutta se ei näy tuloksissa ja opiskelija tuntee hukkuvansa liian suureen työmäärään. Korkeakouluopintojen myötä on tarpeen tarkastella omia opiskelutaitoja ja tarvittaessa hakea opintopsykologin tai muun ammattilaisen apua. Korkeakoulut saattavat myös järjestää opetusta opintotaitojen eri osa-alueiden vahvistamiseksi.

Opetus ja ohjaus

Opiskelukykyä tukee oppilaitoksessa saatu asiantunteva opetus ja riittävä opintoihin saatu ohjaus. Hyvin suunnitellut opetuksen järjestelyt myös motivoivat ja innostavat opiskelualastaan epävarmaa opiskelijaa. Hyvät palautekäytännöt ja opetushenkilökunnan kanssa käytävän vuoropuhelun mahdollistaminen tukee opiskelijaa. Myös tuutorointi ja opiskelijan integroituminen opiskeluyhteisöönsä ovat osa tätä toimintaa. Korkeakouluilla on myös useita erilaisia mahdollisuuksia tukea opiskelijoita, joiden opiskelukyky on alentunut. Tarjolla olevat pedagogiset erityisjärjestelyt ja muu tarjolla oleva tuki vaihtelevat korkeakouluittain.

Opiskeluympäristö

Opiskeluyhteisöön kuulumisen tunne, sosiaaliset lähiympäristöt ja yhteisöllisyyttä tukevat toimintatavat edistävät opiskelukykyä. Oppilaitoksen arvot ja toimintakulttuuri, mm. traditiot, tavat ja rakenteet vaikuttavat taustalla. Itsenäinen opiskelu, lähiopetuksen väheneminen ja etäopiskelun yleistyminen lisäävät haasteita opiskeluyhteisöjen rakentumiselle.