Ehkäisystä yleisesti

Jokaisella naisella ja miehellä on oikeus luotettavaan raskauden ehkäisyyn silloin, kun raskautta ei haluta. Nykyiset raskaudenehkäisymenetelmät oikein käytettyinä antavat mahdollisuuden luotettavaan ehkäisyyn. Sukupuolitautien ehkäisyssä kondomi on korvaamaton, mutta sen teho raskaudenehkäisynä on huonompi kuin hormonaalisen ehkäisyn tai kierukan. Raskauden ehkäisymenetelmän valinta on henkilökohtainen. Omat ja kumppanin toiveet, joskus asenteet, elämäntilanne, ehkäisyn tarpeen luonne ja säännöllisyys, oma aiempi ja nykyinen terveys sekä esimerkiksi tupakointi vaikuttavat menetelmän valintaan. Ehkäisyvaihtoehtoja harkittaessa onkin tärkeää, että saatavilla on riittävästi tietoa eri menetelmistä sekä ohjausta niiden käyttöön. Motivaatio ehkäisyn hoitamiseen on varmasti paras menetelmällä, jonka itse ja myös kumppani hyväksyy. Lääkärin tehtävä on huolehtia siitä, että valittu menetelmä on naisen terveyden kannalta sopiva ja turvallinen. Tarvittaessa terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle voi tulla keskustelemaan ehkäisystä myös yhdessä kumppaninsa kanssa.

Hormonaalinen ehkäisy on hyvä vaihtoehto terveelle, nuorelle, synnyttämättömälle naiselle. Yhdistelmähormoniehkäisyllä tarkoitetaan ehkäisypillereitä, -laastaria ja -rengasta, jotka sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia (progestiinia). Minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka sisältävät vain keltarauhashormonia, jolloin puhutaan keltarauhashormoniehkäisystä. Yhdistelmähormoniehkäisystä on sen yli 50-vuotisen historian aikana tullut ensisijainen raskauden ehkäisymenetelmä etenkin synnyttämättömille naisille. Oikein käytettynä ehkäisyteho on hyvä, vuodot tulevat säännöllisesti ja niitä voidaan säädellä. Yhdistelmähormoniehkäisyä voidaan käyttää myös hoitona esimerkiksi runsaiden kuukautisten, kuukautiskipujen, monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän, endometrioosin ja aknen hoitoon. Hormonaalinen ehkäisy on lääkehoitoa, jonka käytöstä ja seurannasta vastaa lääkäri. Kaikille nuorillekaan naisille yhdistelmähormoniehkäisyä ei voida terveydellisistä syistä antaa tai sen käyttöä ei voida haittavaikutusten tai käytön aikana ilmenneiden terveydentilan muutosten takia jatkaa (ehkäisypillerit). Hormonaalisen ehkäisyn seuranta avoimessa ja luottamuksellisessa suhteessa terveydenhoitohenkilökuntaan on tärkeää.

Keltarauhashormoniehkäisyä voidaan käyttää hyvin usein myös silloin, kun terveydelliset syyt estävät yhdistelmähormoniehkäisyn käytön. Keltarauhashormoniehkäisyllä ei voida säädellä vuotoja, vaan vuodot tulevat minipillerien ja ehkäisykapselin aikana yksilöllisesti. Kuukautiset voivat jäädä myös pois, mikä ei ole terveydelle vaarallista eikä merkitse ehkäisyn vaarantumista, pikemminkin päinvastoin. Hormonikierukan aikana vuodot niukkenevat yleensä huomattavasti ja jäävät suurella osalla naisista kokonaan pois. Kierukkaehkäisyn käyttö myös synnyttämättömillä naisilla on lisääntynyt ja se on useiden tutkimusten mukaan osoittautunut myös soveltuvan näille potilaille. Huoli kierukan sisäsynnytintulehduksia lisäävästä vaikutuksesta on osoittautunut arvioitua pienemmäksi, sillä tulehdusriskiin vaikuttaa ennen kaikkea oma seksuaalikäyttäytyminen ehkäisymenetelmästä riippumatta. Kierukkaehkäisy synnyttämättömällä naisella on mahdollinen, mikäli kohtu on rakenteeltaan normaali ja riittävän kokoinen kierukalle ja kun kyseessä on säännöllisen ehkäisyn tarve mieluiten vakiintuneessa parisuhteessa. Sekä kupari- että hormonikierukan käyttöaika on viisi vuotta. Kuparikierukan merkitys korostuu erityisesti, kun terveydellisistä tai muista syistä halutaan hyvä, ei-hormonaalinen ehkäisymenetelmä.

Lue lisää: Jälkiehkäisy (kaypahoito.fi)

Artikkelin laati
SV 21.1.2013 


Avainsanat: Gynekologia, Ehkäisy, Ehkäisypillerit