Selkäkipu

Alaselkäkipujen syyt ja kesto | Oireet ja tutkiminen | Hoito |

Alaselkäkipu on yleinen vaiva. 80 % aikuista potee jossain elämänsä vaiheessa alaselkäkipuja, toiset useitakin kertoja. Valtaosa alaselän vaivoista paranee itsekseen, usein jo muutamassa päivässä tai viimeistään muutamien viikkojen aikana. Pitkittyvät selkävaivat hoidetaan ryhmätyönä, jossa potilaalla itsellään on tärkein osuus kuntoutumisessa.

Alaselkäkipujen syyt ja kesto

Selkäkipujen syyt voivat olla moninaiset. Fyysisesti kuormittava työ, hankalat asennot ja raskaat nostot sekä jatkuva istuminen ovat riskitekijöitä selkävaivoille. Myös rakenteelliset tekijät selkärangassa, asentoperäinen kuormitus (huono ryhti, istuminen lanneranka pyöristyneenä) tai huono lihastuki vartalossa voivat altistaa selkäkivuille. Vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi sekä stressi ja työtyytymättömyys ovat yhteydessä selkävaivoihin. Vakavammat syyt ovat harvinaisia, suurin osa selkävaivoista on ns. epäspesifisiä selkäkipuja, joiden tarkka syy ei ole löydettävissä mutta ne ovat luonteeltaan hyvälaatuisia.

Kestoltaan alaselkäkivut jaetaan kolmeen luokkaan. Äkilliset, akuutit kivut ovat kestäneet alle 2 viikkoa, pitkittyneessä kivussa oireet ovat kestäneet 6vk-12vk ja kroonistuneessa vaivassa yli 3kk.

Oireet ja tutkiminen

Kipu on pääoire. Hyvälaatuinen selkäkipu johtuu tavallisesti pienestä kudosvauriosta selän rakenteissa, esim. välilevyssä, nivelissä tai lihaksissa. Kipu esiintyy selän liikkeissä, tuntuu alaselässä ja voi säteillä pakaroihin ja reisiin. Vaikka kipu voi olla ärhäkkä, yleistila on kuitenkin hyvä. Äkillinen ns. noidannuolikipu paranee hyvin, yleensä parin viikon sisällä.

Alaselkäkipuun voi liittyä myös hermojuuren puristustila. Iskiasoireessa kipu säteilee alaraajaan, yleensä polven alapuolelle. Syynä voi olla välilevytyrä. Iskiasoireisto paranee yleensä 1-3 kuukauden kuluessa. Leikkauksia tehdään harvoin, mutta mikäli esiintyy virtsaamisvaikeutta tai tunnon heikkenemistä peräaukon ja sukupuolielinten alueella tai jalkojen tunnottomuutta tai lihasheikkoutta, leikkaus tehdään päivystyksenä.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, mikäli esiintyy edellä mainittuja vakavampia oireita, kipu pitkittyy tai jos se on seuraus korkeanenergeettisesta tapaturmasta. Tarkka oirekuva ja kliininen tutkimus ovat ensisijaiset tutkimuskeinot. Röntgenkuvia otetaan nykyään harvoin. Magneetti- ym. tutkimukset ovat tarpeen jos on syytä epäillä vakavampia syitä selkäkipuun, tai jos iskiasoireisto on niin hankala tai pitkittynyt että harkitaan leikkausta.

Lääkärin tehtävä on tunnistaa vakavat tilat. Tällaisia voivat olla vakava sairaus, esim. selkärangan kasvain, selkärankareuma tai nikamamurtumat. Näissä tiloissa selkäsärky on jatkuvaa ja lisääntyy asteittain ja se vaivaa myös levossa. Yleiskunto saattaa olla heikentynyt, painokin ehkä pudonnut. Nuorilla nikamamurtumat ovat harvinaisia ja liittyvät yleensä kuormittavaan, toistuvaan liikuntaharrastukseen (esim. telinevoimistelu) tai tapaturmaan.

Fysioterapeutin tekemä toiminnallinen selkätutkimus painottuu toimintakyvyn tarkasteluun, asentoperäisten vaivojen tutkimiseen sekä liikkumiseen liittyvien ongelmien selvittelyyn. Tutkimuksen pohjalta ohjataan kotiharjoitteet.

Hoito

Vuodelepo ei ole äkillisessä selkäkivussa yleensä tarpeen, se voi jopa hidastaa paranemista. Liike on lääke. Tärkeää on, että liikkuu kevyesti (esim. kävely) kivun sallimissa rajoissa oman kunnon ja tuntemuksen mukaan. Pitkään istumista, seisomista ja makaamista eli paikallaanoloa on syytä välttää.

Kipulääkkeen käyttö alkuvaiheessa auttaa, sillä se mahdollistaa selän normaalimman käytön arkiaskareissa sekä helpottaa nukkumista. Yleisesti akuuttiin selkäkipuun käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Jos selkäkipu on voimakas, on tärkeää, että lääkettä otetaan säännöllisesti 4-7 pv ajan pakkauksessa olevan annostuksen mukaisesti. Lääkkeitä ei tulisi kuitenkaan käyttää pitkään, sillä ne voivat ärsyttää vatsaa.

Kylmähoitoa voi myös kokeilla kipualueelle (15 min, esim. jääpalapussi tms. sukan tai ohuen pyyhkeen väliin) tarvittaessa useita kertoja päivässä.

Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoima- ja yleiskuntoharjoituksilla voidaan vähentää selkäkipua ja lisätä toimintakykyä. Sopivien harjoitteiden ohjaukseen käynti fysioterapeutilla jo akuuttivaiheen aikana on suositeltavaa, mikäli siihen on mahdollisuus. Vartalo- ja jalkalihasten voimaa sekä yleiskuntoa kohottavia harjoituksia lisätään asteittain oireet huomioiden. Pitkittyneessä selkäkivussa (6-12vk) jatkotutkimukset diagnoosin, hoidon arvioinnin ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi vaatii moniammatillista yhteistyötä, henkilökohtaista ohjausta (ergonomia, kivun hallinta, harjoittelu) ja opiskelun jatkamisen mahdollisuuksien selvittelyä.

Päivittäinen liikunta jo selkävaivan alkuvaiheesta alkaen on tärkeää. Kuntoutus on aiheellista, kun vaiva pitkittyy. Kuntoutus lähtee potilaan yksilöllisistä tarpeista ja elämäntilanteesta. Oma panos on todella tärkeä. Työasentojen korjaaminen ja oikea nostotekniikka ovat aiheellisia niin ennaltaehkäisyssä kuin kuntoutumisessakin.

Artikkelin kirjoittajat ft Päivi Hamari ja ft Anne Friman, 2011
artikkeli päivitetty 2/2014


Avainsanat: Fysioterapia, Selkä, Selkäkipu