Metabolinen oireyhtymä, MBO

Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasaumaa. Näitä ovat insuliiniresistenssiin liittyvät kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä häiriöt sokeriaineenvaihdunnassa.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa kudosten heikentynyttä herkkyyttä insuliinin vaikutuksille maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksessa.

Metabolisen oireyhtymän määritelmiä on useita. Kyseessä voi olla eri ihmisillä erillisinä tai erilaisina yhdistelminä esiintyvät riskitekijät. Yleisimmin käytettyjä määritelmiä on maailman diabetesjärjestön (IDF) määritelmä. MBO kriteerit täyttyvät, jos vyötärölihavalla (naisilla ihanne alle 80cm, miehillä alle 90 cm) on 2 seuraavista riskitekijöistä:

  • kohonnut verenpaine (yli 130/85) tai verenpainelääkitys
  • kohonneet triglyseridirasvat (yli 1.7mmol/l)
  • matala HDL eli "hyvä" kolesteroli (miehillä alle 1 mmol/l, naisilla alle 1.3 mmol/l) tai kolesterolilääkitys
  • paastoglukoosi yli 5.6mmol/l tai todettu tyypin 2 diabetes

Lihavuus, erityisesti sisäelimiin kertyvä rasva muuttaa normaalia aineenvaihduntaa. Maksan rasvoittuminen aiheuttaa aineenvaihdunnassa monia biokemiallisia muutoksia, jotka lisäävät valtimonkovettumasairauksien riskiä. Riski sairastua sepelvaltimotautiin, aivoverenkierron sairauksiin ja alaraajojen valtimosairauksiin kasvaa. Kun ihminen lihoo, lisääntyy insuliiniresistenssi eli insuliinin teho kudoksissa laskee. Haiman lisääntyvä insuliinineritys kompensoi tätä tiettyyn rajaan asti. Haiman väsyessä alkaa verensokeri nousta. Vasta tällöin todetaan häiriötä verensokerin mittauksissa tai jopa tyypin 2 diabetes. Edeltävästi elimistössä on ylipainon seurauksena siis jo vuosia ollut tila, joka edistää valtimonkovettumataudin (ateroskleroosi) syntyä. Jos tällaisella henkilöllä on muitakin riskitekijöitä, kuten kohonneet rasva-arvot tai verenpaine, riski sairastua kasvaa. Valtimosairauden riski nousee vielä tästä, jos verensokerikin kohoaa. Myös tupakointi kovettaa valtimoita.

Metabolista oireyhtymää voi ehkäistä säännöllisellä liikunnalla ja painonhallinnalla. Hoitona ovat samat konstit; liikunta ja 5-10% painon pudotus. Lääkettä tähän oireyhtymään ei sinänsä ole. Elintapamuutoksilla voidaan edelleen estää tyypin 2 diabetes kehittymistä. Kun haiman oma lisääntynyt insuliinieritys ei enää riitä huolehtimaan insuliiniresistenssin aiheuttamasta lisääntyneestä insuliinin tarpeesta elimistössä, alkaa verensokeri kohota. Aamulla koholla voi olla paastoverensokeri tai verensokeri nousee aterioiden jälkeen. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden eri muotojen toteamiseksi tehdään 2 tuntia kestävä sokerirasituskoe.

Artikkelin kirjoitti
Yleislääketieteen erikoislääkäri Liisa Sorakivi