Allergiasta yleisesti

Määritelmä | Oirekirjo | Diagnoosit ja testit | Hoito | Siedätyshoito

Allergian ilmenemismuotoja

Anafylaktinen reaktio | Alkoholi ja allergia | Astma| Atooppinen ihottuma| Homeallergia | Kosketusallergia | Lisäaineallergia| Lääkeaineallergia | Allergiat - ruoka-aineallergiat | Siitepölyallergiat | Allergiat - sisäilman allergiariskeistä

Määritelmä

Allergialla tarkoitetaan elimistön epätarkoituksenmukaista, oireita aiheuttavaa reagointia ympäristössä (luonnossa, sisäilmassa, ilmassa, ruoka-aineissa jne) esiintyviin aineisiin. Tällöin ihmisen elimistö muodostaa vasta-ainereaktion näitä ympäristön sinänsä vaarattomia aineita kohtaan ja allergiset oireet syntyvät tämän vasta-ainereaktion seurauksena. Oireet muodostuvat limakalvojen ärsytyksestä, turpoamisesta ja limanerityksestä sekä ihon ärsyyntymisestä ja tulehduksesta. Allerginen ominaisuus on vahvasti periytyvä - perheissä, joissa molemmilla vanhemmilla on allergiaa, on lapsen sairastumisriski 70 %. Mikäli vanhemmilla ei ole allergiaa on lapsen riski n 12 %. Allergiset oireet ovat hyvinkin tavallisia - länsimaissa jopa joka viidennellä ihmisellä on allergiaoireita ja jonkinlaisen yliherkkyysreaktion, allergisen oireen tai sairauden saa lähes puolet ihmisistä elinaikanaan. Allerginen ominaisuus on siis elimistön poikkeava reaktiotapa, tietynlainen herkkyys saada oireita ja juuri tästä syystä allergian oireet voivat vaihdella suuresti eri ikäkausina ja erilaisissa elämäntilanteissa.

Oirekirjo

Allergisille oireille on tyypillistä niiden vaihtelu eri ikäkausina; tyypillinen pikkulasten allergia ilmenee iho-oireina (ns. maitorupi ja taiveihottuma), ruoka-aineallergiana (maito, viljatuotteet, kananmuna?) ja kouluikäisten ja nuorten aikuisten tyypillisiä allergisia oireita ovat siitepölyallergia ja eläinpölyallergia nuha-, silmä- ja astmaoireineen. Aikuis- ja vanhuusiässäkin voi sairastua allergiaan - esim. altistumalla jollekin työperäiselle aineelle (jauhopöly, kemikaalit jne.). Allergiset oireet vaihtelevat myös eri elämäntilanteissa; siitepölynuha voi pahentua astmaksi tai lapsena vaivannut allerginen ihottuma puhjeta aikuisiällä uudelleen vaikkapa elämänkriisin yhteydessä. Kaikkia mekanismeja allergisen oirekirjon muuttumiseen ja kehittymiseen ei tunneta.

Diagnosointi ja testit  

Allergisten oireiden diagnosoinnin tärkein työväline on huolellinen ja tarkka selvittely epäilyttävien oireiden ja mahdollisten altisteiden yhteys toisiinsa. Esimerkiksi nuoren aikuisen kevätkuukausina toistuva nuha on helppo tunnistaa siitepölyallergian oireeksi ja aina kissakodissa vierailun yhteydessä ilmenevä silmien kutina ja punoitus eläinallergiaksi. Allergiaa voidaan tutkia ja allergeeneja etsiä tai kartoittaa tarvittaessa iholle tehtävillä pistokokeilla, ns. Prick-testillä tai erilaisilla verikokeilla. Mikään testimenetelmä ei ole täysin kattava ja kaikissa testeissä on virhemahdollisuuksia. Mahdollisesti tulevaisuudessa kehittyvää allergiaa ei voida tunnistaa laboratoriotestein ja näin ollen niitä ei voida käyttää arvioitaessa allergiariskejä. Allergiatestien hyödyllisyyteen ja käyttötarkoituksiin liittyvissä kysymyksissä esiintyy paljon väärinkäsityksiä - lääkäriltä saatetaan pyytää allergiatestejä, joilla selvitettäisiin allergian myöhempi kehittyminen esim. hankittavaa kissaa tai koiraa kohtaan. Tällaiseen käyttöön allergiatestit eivät sovi, eikä niitä ole syytä siihen käyttää.

Hoito

Allergian tärkein hoito on ennaltaehkäisy ja ärsykkeiden välttäminen - koska kyseessä on elimistön oireita aiheuttava reagointitapa, ei varsinaisia allergiaa parantavia lääkkeitä ole olemassa. Ennaltaehkäisy on mahdollista tietyissä tapauksissa; henkilö joka tietää omaavansa allergisen ominaisuuden voi pyrkiä välttämään allergiaa laukaisevia tekijöitä; ruoka-aineita, eläinpölyjä, kemikaaleja, huonepölyä. Suuressa osassa allergiaa on ärsykkeiden välttäminen kuitenkin käytännössä mahdotonta ja silloin hoitomuodoksi voidaan valita paikallishoito (nenäsuihke, silmätipat, ihovoide, keuhkosuihke jne.) tai suun kautta käytettävät tablettimuotoiset lääkkeet. Paikallishoitojen etu on pienen lääkeannoksen hyvä teho, kun se kohdistuu suoraan oireilevalle alueelle.

Allergian ilmenemismuotoja

Anafylaktinen reaktio

Äkillinen, vaarallinen koko elimistön allerginen reaktio. Oireena suun ja nielun alueen turpoaminen, hengenahdistus, verenpaineen lasku. Kiireellinen sairaalahoito tai lääkitys tarpeen.

Alkoholi ja allergia  

Alkoholi ei sinänsä allergisoi, mutta alkoholi kylläkin vapauttaa jo kemiallisena aineena pieniä määriä allergiaoireissa esiintyvää välittäjäainetta, histamiinia. Alkoholijuomissa olevat mausteet, lisäaineet ja väriaineet voivat aiheuttaa allergisoitumista ja esim. migreenikohtauksen laukeamisen (tyypillisesti esim. punaviini).

Lisä-aineallergia

Lisäaineet ovat harvinaisia allergian aiheuttajia. Lisäaineallergiaa voidaan selvittää (useimmiten sairaalatutkimuksina) erityisillä allergiatesteillä.

Siedätyshoito

Siedätyshoidolla tarkoitetaan useamman vuoden kestävää pistoshoitosarjaa, jossa elimistöön ruiskutetaan pieniä määriä allergeenia ja elimistö muodostaa näin itse hyödyllisiä reaktiota ja sammuttaa allergista oireilua. Hoito sopii tietyissä tapauksissa esim. siitepölyallergian hoitoon. Ei sovellu kaikille eikä kaikkiin allergiamuotoihin (esim. koira-allergisen hoito, jotta kotiin voitaisiin hankkia kotieläin ei ole sopiva hoitotilanne). Siedätyshoidon toteuttaa erikoislääkäri. 

Homeallergia

Varsinainen homeallergia on kohtalaisen harvinainen ja esim. kodin kosteusvaurion yhteydessä olevaan homekasvuun liittyen varsinaisen allergian kehittyminen vaatii yleensä pitkän ja runsaan altistuksen. Homekasvut sen sijaan voivat herkistää ja ärsyttää hengitysteitä, mutta nämä oireet rauhoittuvat ja poistuvat, kun altistus loppuu.

Lääkeaineallergia

Allerginen reaktio lääkeainetta kohtaan. Tyypillisiä ovat esim. penisilliini ja muut antibioottiallergiat. Lääkeaineallergia on harvinaisempaa, kuin yleensä oletetaan, sillä monien lääkeaineiden käyttöön saattaa liittyä esim. ihottumaoireita jos lääkettä käytetään virusinfektion aikaan. Tällaisissa tapauksissa ei varsinaista herkistymistä allergiseksi reaktioksi kuitenkaan tapahdu ja lääke ei jatkossa aiheuta ongelmia käyttäjälleen.

Kosketusallergia

Nikkeliallergia ja muut hitaasti kehittyvät ihottumia aiheuttavat allergiat ovat varsin yleisiä. Teini-ikäisistä noin 20 % on herkistynyt nikkelille korvien lävistyksen ja korujen takia.

Lisätietoja allergiasioissa:
Allergia ja astmaliiton palveluina: http://www.allergia.com,
maksulliset palvelupuhelimet:  Allergianeuvonta 0600 14419 ja Sisäilmaneuvonta: puh. 0600 14429.
Siitepölytiedotteet:
Suomen siitepölytiedote
Yleiseurooppalainen siitepölytiedote

Artikkelin laatinut:
Yleislääkäri Johanna Castrén
 


Avainsanat: Allergiat