Tyypin 2 diabetes

Mikä sairaus?  

Tyypin 2 diabetes on monitekijäinen sairaus, jota luonnehtivat häiriöt sekä insuliinin vaikutuksessa elimistössä (insuliiniresistenssi) että heikentynyt insuliinin eritys haimasta (insuliinin puute). 70 - 80 % tyypin 2 diabetesta sairastavista on myös metabolinen oireyhtymä.

Tyypin 2 diabeetikoita on 80 - 90 % kaikista diabeetikoista. Tauti on diagnosoitu jo noin 250 000 suomalaisella, mutta arvioidaan, että tyypin 2 diabetesta tietämättään sairastavia olisi Suomessa toiset 250 000.
Sairastuneiden määrä lisääntyy nopeasti maailmanlaajuisesti. Syynä pidetään sitä, että ne meistä, joilla on taudille altis perimä, ovat nykyään suuremmassa riskissä sairastua kuin aikaisemmin. Elintapamme ovat muuttuneet; arkiliikunnan määrä on vähentynyt ja lihottavaa ruokaa on helposti saatavilla.

Millaiset oireet?  

Taudin puhkeamista edeltää vuosien oireeton vaihe, jolloin verensokerit kuitenkin ovat jo koholla. Tyypillisiä diabeteksen oireita janotusta, lisääntynyttä virtsaneritystä, laihtumista jne. esiintyy tyypin 2 diabeetikolla harvoin. Oireina voi esiintyä herkkyyttä saada tulehdustauteja ja koholla oleva verensokeri voi uuvuttaa, jopa masentaa. Vuosien oireettoman vaiheen aikana myös valtimosairauksien riskitekijät pääsevät vaikuttamaan verisuonistossa. Noin viidenneksellä tyypin 2 diabeteksen diagnoosin saavista ihmisistä todetaankin jokin diabeteksen liittyvistä lisäsairauksista jo diagnoosihetkellä (silmänpohjamuutos, munuaisten toiminnan häiriö, hermojen toimintahäiriö tai sepelvaltimotauti).

Miten tyypin 2 diabetes todetaan?

Varhaistoteaminen on tärkeää mm. lisäsairauksien riskin vähentämiseksi. Ks. www.diabetes.fi (riskitesti). Tyypin 2 diabetekselle altistavat sukulaisten diabetes, korkea ikä, ylipaino, vähäinen liikunta ja aiemmin esiintynyt raskausdiabetes. Yli 15 pistettä riskitestissä saaneelle tulisi nykysuositusten mukaan tehdä sokerirasitus, jossa mitataan ensin paastoverensokeri ja sitten verensokeri 2 tuntia sokeriliuoksen juomisen jälkeen. Näin saadaan kiinni tyypin 2 diabeetikoiden lisäksi ne, joilla on diabetesta edeltävä sokeriaineenvaihdunnan häiriö (koholla oleva paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto).

 

paastosokeri

2 tunnin arvo

normaali

alle 6 mmol/l

alle 7.8 mmol/l

kohonnut paastosokeri

6.1-6.9 mmol/l

alle 7.8 mmol/l

huonontunut sokerinsieto

alle 7mmol/l

7.8-11 mmol/l

tyypin 2 diabetes

yli 7 mmol/l

yli 11 mmol/l

Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?  

Ensisijainen hoito on aina taudin syyhyn puuttumista. Tavoitteena on 5 (-10) % painonlasku ja säännöllinen liikunta. Myös tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, sillä sekä tupakointi, että diabetes ovat valtimoverisuonten kannalta haitallisia. Diabeteksen kannalta hyvä ruokavalio sisältää vähän suolaa ja eläinrasvaa sekä runsaasti kuitua. Liikunnan tulee olla luonteeltaan säännöllistä, lajilla tms. ei ole väliä.
Diagnoosin selvittyä suositellaan nykyään herkästi myös lääkityksen aloittamista tukemaan elintapahoitoa. Tauti on luonteeltaan etenevä ja lääkitystä joudutaan aika ajoin tehostamaan. Tarvittaessa lisätään tablettilääkitystä ja lopulta taudin kestettyä pidempään, on hoitoon lisättävä usein insuliini. Verensokeria diabeetikko seuraa itse; sekä paastoarvoja että aterian jälkeisiä (2t kuluttua) arvoja. Omahoidon vastuu on diabeetikolla suuri. Terveydenhuollon tehtävänä on tukea itsehoitoa ja antaa ohjausta.
Hoidon tavoitteet ja keinot päätetään yhdessä.
Koska diabetekseen liittyvät aineenvaihdunnan muutokset (l. metaboliset muutokset) altistavat valtimosuomia vaurioittaville muutoksille, on diabeetikolla pyrittävä kaikkien valtimotautien riskitekijöiden tehokkaaseen hoitoon. Tämä tarkoittaa usein lääkehoitoa sepelvaltimotukosten ehkäisyyn, verenpainelääkitystä ja kohonneiden kolesteroliarvojen hoitoa lääkkein.

Hoidon tavoitteet:

Paastosokeri 4-6mmol/l
- aterian jälkeen alle 8 mmol/l
HbA1c (sokerihemoglobiini, joka mittaa pitkän aikavälin sokeritasapainoa) alle 6-6.5%
- insuliinihoidossa alle 7-7.5%
Verenpaine alle 130/80
LDL-kolesteroli ("paha") alle 2.5mmol/l
- alle 1.8mmol/l, jos on todettu myös sepelvaltimotauti

Seuranta

Sokeritasapainoa (sokerihemoglobiini HbA1c) ja omatoimisesti toteutettua seurantaa sekä vointia, painoa ja verenpainetta seurataan hoitajan vastaanotolla 3-6kk välein. Vuosittain tehdään lääkärin tutkimus ja katsotaan muita laboratoriokokeita; mm.virtsan mikroalbumiinin tutkimus. Silmänpohjat tutkitaan 2-3 vuoden välein. Lisäsairauksien määräaikaistutkimukset aloitetaan heti, kun diagnoosi on tehty.

Ennuste

Hoitotavoitteet ovat tiukentuneet uusien hoitosuositusten myötä. Suomessa pyritään noudattamaan yleisesti hyväksyttyä ja näyttöön perustuvaa hoitosuositusta, ns Käypähoito-suositus. Taudin parasta hoitoa on ennaltaehkäisy ja riskihenkilöiden löytäminen. Elintapamuutoksilla voidaan merkittävästi estää tyypin 2 diabetesta ja vaikuttaa sairauden kulkuun myöhemminkin. Tavoitteellinen hoito kannattaa; taudin eteneminen hidastuu ja lisäsairauksien riski pienenee. Lisäsairauksien ilmaantuminen huonontaa potilaan vointia ja lisää huomattavasti hoidon kustannuksia.

Artikkelin kirjoitti
Yleislääketieteen erikoislääkäri Liisa Sorakivi

Lisää tietoa: www.diabetes.fi

Ja YTHS:n artikkelit:
Tyypin 1 diabetes
Metabolinen oireyhtymä
Diabetes