Emättimen hiivatulehdus
Diagnoosi laboratoriokokein | Hiivatulehdukselle altistavat | Hoito | Kun tulehdus uusiutuu | Mitä voin tehdä hiivatulehduksen välttämiseksi|
Hiivatulehdukselle altistavat
Hiivatulehdukset näyttävät lisääntyneen viime vuosina, ja syitä voi olla useita. Niille voivat altistaa ehkäisytablettien käyttö,sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, suuriannoksinen kortisonivalmisteiden käyttö, raskaus sekä antibiootit, jotka muuttavat elimistön bakteeritasapainoa. Usein hiivatulehdus alkaakin antibioottikuurin aikana tai sen jälkeen.
Raskauden aikana hiivatulehduksen saa tavallista helpommin ilmeisesti hormonaalisista syistä. Se on äidille ja sikiölle vaaraton, vaikka oireet voivatkin olla kiusallisia ja vaativat hoitoa. Myöskään synnytyksessä siitä ei aiheudu ongelmia.
Hiivatulehdukselle voi altistaa myös ruokavalio - esim. jos se sisältää paljon nopeasti imeytyvä hiilihydraatteja (sokeria, valkoisia puhdistettuja jauhoja), vähän hitaasti imeytyviä kuituja (kokojyväviljatuotteet, hedelmät, vihannekset) ja runsaasti tuoreita hiivalla kohotettuja leipomuksia.
Hiivatulehdus ei ole sukupuolitauti, eikä se yleensä tartu partneriin, jos tällä ei ole esim. diabetesta, HIV-infektiota tai muuta tautia, jonka hoito heikentää immuunisolujen toimintaa. Miehillä hiivatulehdus onkin paljon naisia harvinaisempi.
Kun tulehdus uusii
Jos hiivatulehdukset pyrkivät uusimaan tavan takaa, puhutaan usein niin sanotusta hiivasyndroomasta, johon liitetään moninaisia epäspesifisiä oireita. Hiivasyndroomaa ei ole diagnoosina eikä tautina voitu osoittaa näyttöön perustuvassa lääketieteessä taudiksi tai hoidettavaksi oireyhtymäksi.
Hiivatulehdusten uusiminen johtuu todennäköisesti siitä, että joillakin naisilla elimistön paikalliset puolustusmekanismit eivät pysty tehokkaasti torjumaan hiivasientä. Uusiminen voi johtua myös siitä, että hiivasienen solut joskus piileksivät syvemmällä limakalvon pinnan alla ja paikalliset lyhyet hoidot eivät riitä hävittämään niitä.
Myös sokeriaineenvaihdunnan häiriö voi aiheuttaa toistuvia hiivatulehduksia. Jos tätä syytä epäillään, tehdään sokerirasitustesti piilevän diabeteksen toteamiseksi. Diabeetikoilla hiivatulehduksen aiheuttamat ongelmat ovat tavallisia.
Diagnoosi laboratoriokokein
Diagnoosiin päästään varmimmin emätinnäytteen mikroskooppitutkimuksella tai viljelyllä (joskus myös papa-kokeessa todetaan hiivaa; ja jos se aiheuttaa oireita, on hoito perusteltua).
Hoito
Aluksi itsehoitoa
Markkinoilla on useita
hiivasienitulehduksen hoitoon paikallisesti käytettäviä tai tabletteina
nautittavia lääkkeitä. Ohjeiden mukaisesti käytettyinä kaikki lääkkeet ovat
periaatteessa yhtä tehokkaita, jos diagnoosi on oikea. Hoitoajat vaihtelevat
kerta-annoksesta jopa kahden viikon kuuriin.
Jos tunnistaa oireensa hiivasieneksi, voi vaivaa hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla paikallisvalmisteilla (Gyno-Daktarin®, Canesten® ja Gyno-Trosyd®). Jos oire ei rauhoitu näillä paikallishoidoilla on yhteydenotto terveydenhoitajaan tai lääkäriin perusteltua. Silloin diagnoosi on syytä varmistaa ja tarvittaessa voidaan käyttää myös reseptiä vaativia tabletti/kapselihoitoja suun kautta tai pidempiä paikallishoitojaksoja. Raskauden aikana tablettihoitoja ei suositella.
Partnerin hoito ei rutiinisti ole suositeltavaa; sillä ei valitettavasti yleensä voida vaikuttaa naisen oireiden kestoon tai tulehduksen uusimiseen.
Yleensä hiivasienen voi hoitaa itse paikallisesti käytettävällä lääkkeellä.
Apteekista tähän tarkoitukseen reseptittä myytäviä valmisteita on
kolme:
Gyno-Daktarin, Canesten ja Gyno-Trosyd. Ne ovat tehokkaita ja
turvallisia eikä niillä yleensä ole sivuvaikutuksia. Apteekit osaavat hyvin
opastaa niiden käytössä. Jos nainen on aikaisemmin sairastanut diagnosoidun
hiivatulehduksen ja samat oireet uusivat, itsehoito riittää yleensä silloinkin
ja lääkärillä käynti saattaa olla tarpeetonta.
Raskauden aikana tulisi välttää tabletteja ja käyttää niiden asemesta paikallishoitoa.
Jos lääkitys ei tunnu poistavan oireita, on aiheellista epäillä muita syitä. Partnerin hoito ei valitettavasti vaikuta naisen oireiden kestoon tai tulehduksen uusimiseen.
Estolääkitys toistuviin tulehduksiin
Usein uusiviin
hiivatulehduksiin kannattaa harkita estohoitoa. Tällöin hiivasienilääkitystä
voidaan käyttää pienenä annoksena yhdessä kolmeen kertaan viikossa jopa useiden
kuukausien ajan. Estohoidon käytössä neuvoo parhaiten oma lääkäri.
Mitä voin tehdä hiivatulehduksen
välttämiseksi
Kun pyrkii eroon hiivatulehduksista, kannattaa välttää sokeria, makeita leivonnaisia
ja vaihtaa valkoiset jauhotuotteet kokojyvätuotteisiin sekä paljon kuitua
sisältäviin elintarvikkeisiin. Päivittäin nautittu purkillinen makeuttamatonta
asidofilus- tai laktofilusjugurttia voi toisilla auttaa hiivatulehdusten ennaltaehkäisyyn.
Lähde:
Duodecim, Terveysportti
Artikkelin laati:
Yleislääketieteen erikoislääkäri, LKT Marja Niemi ja LL
Johanna Castrén
Aihepiirihakusana:
gynekologia