Korkeakouluopintoihin tähtäävä nuori purskahtaa itkuun opettajan palauttaessa äidinkielen kirjoitelmat. Arvosana 9+ on hyvä, mutta virhemerkintöjen määrä kauhistuttaa. Kirjoitelmasta löytyvät samat virheet, jotka opettaja on hetki sitten nostanut esiin yleisimpinä virheinä.
Edellä kerrottu on tositarina vuosikymmenten takaa, mutta ilmiönä ylisuorittaminen ei ole hävinnyt minnekään.
Ylisuorittaja vaatii tyypillisesti itseltään paljon ja asettaa riman korkealle.
”Liiallinen suorittaminen on joillekuille keino säädellä epävarmuuttaan”, sanoo psykoterapeutti, sosiaalipsykologi (VTM) ja tietokirjailija Emilia Kujala, joka on kirjoittanut ylisuorittamisesta kirjan sekä laatinut suorittajan omahoito-ohjelman Mielenterveystalolle.
Kujala on tulossa marraskuussa puhumaan ylisuorittamisen teemasta YTHS:n Opiskelukykypäivän webinaariin ”Suorittajan mieli”.
Hyvä itsekontrolli on Kujalan mukaan tiettyyn rajaan saakka ihan hyödyllinen asia. Esimerkiksi korkeakouluun päätyvät tyypillisesti opiskelemaan ne, jotka ovat suorittamiseen kallellaan.
Mutta ylisuorittamisella on haittapuolensa.
”Suorittajaihmiset ovat aika uupuneita. Ihmissuhteissakin voi olla vaikeaa, jos ajattelee, että kaikki täytyy kantaa itse eikä osaa tukeutua toisiin”, Kujala sanoo.
Kujala kertoo, että osalla ihmisistä liiallinen ylitunnollisuus kääntyy myös alisuoriutumiseksi. Opinnot voivat jopa keskeytyä, jos opiskelija ei uskalla epäonnistumisen pelossa enää osallistua tentteihin.
Luovu liiallisesta varmuuden tavoittelusta
Mitä voi sitten tehdä, jos tunnistaa itsessään ylisuorittajan piirteitä? Kujala sanoo, että jossakin määrin suorittajan on mahdollista opetella tilalle muita selviytymiskeinoja kuin ylisuorittaminen.
Opiskelukykypäivän webinaarissa ylisuorittamisesta tullaan puhumaan konkreettisin näkökulmin. Kujala vinkkaa myös tutustumaan laatimaansa omahoito-ohjelmaan suorittajille. Omahoito-ohjelma on netissä ilmaiseksi saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
Toisaalta Kujala aikoo korostaa itsetuntemuksen ja hyväksymisen merkitystä. Jos ihmisellä on alttiutta ylisuorittamiseen, siitä ei välttämättä pääse kokonaan eroon.
”Taustalla olevia neurobiologisia ulottuvuuksia vastaan on turha taistella. Vertaan sitä siihen, että pitkä ihminen ei voi muuttua lyhyemmäksi. Voit kuitenkin hyväksyä omat pelinappulasi ja lakata tavoittelemasta varmuutta suorittamisen kautta”, Kujala toteaa.
Opiskelukykypäivän teemana on suorittajan mieli
Elämme maailmassa, joka vaatii meiltä jatkuvaa suorittamista, tehostamista ja itsekontrollia. Pahimmillaan lepääminen ja rentoutuminenkin on pakollista akkujen lataamista, jonka turvin pystyy hetken päästä taas sykkimään. Koska korkeakoulututkintoon tähtäävä opiskeluaika koostuu myös joukosta suorituksia, on se elämänvaiheena otollinen ruokkimaan suorituskeskeistä ajattelua – tai edistämään loppuun palamista.
Onneksi meillä kaikilla on mahdollisuus oppia tulemaan toimeen ylisuorittamiseen taipuvan mielen kanssa. Vuoden 2025 opiskelukykypäivän webinaarissa Emilia Kujala esittelee, kuinka sietää paremmin haitallista suorittamista ja huolehtia jaksamisestaan.
Suorittajan mieli – kuinka jaksaa jatkuvan aikaansaamisen kulttuurissa
Torstai 13.11.2025
Klo 14–15
Webinaari on suunnattu ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoille.
9.11. mennessä tapahtumaan ilmoittautuneet voivat halutessaan vastata kahteen ennakkokysymykseen suorituspaineista ja rentoutumisen keinoista.