Aurinkoon

Riski ihon polttamisesta | Aurinkoihottuman oireet | Pelko luomien muuttumisesta pahanlaatuisiksi

Ihon palaminen  

Ihotyypillä on ratkaiseva merkitys ihon palamisherkkyyteen. Pohjoismainen ohut- ja vaaleaihoinen ei voi vuosittaisella "harjoittelulla tai totuttelulla" muuttaa ihonsa perustyyppiä ruskettuvampaan suuntaan, mutta viisaalla suojautumisella voi estää jatkuvan ihon palamisen ja sen aiheuttamat oireet ja riskit (pahanlaatuisten kasvainten todennäköisyyden lisääntyminen).

Suojaaminen voiteella  

Aurinkovoiteita ei pitäisi käyttää sen takia, että auringossa voisi oleilla pidempään kuin mitä oma iho yleensä kestää palamatta. Voiteita tulisi käyttää ihon suojaamiseen palamiselta silloin kun suojaaminen muuten on hankalaa.

Suojavoiteet sisältävät joko UV-valoa suodattavia kemikaaleja tai sinkki- tai titaanioksidia, joka heijastaa auringon valon takaisin. Osa voiteista sisältää näitä molempia. Suojakerroin on luku, joka kertoo kuinka monta kertaa kauemmin verrattuna suojaamattomuuteen henkilö voi ottaa aurinkoa polttamatta ihoaan. Suojakerroin on mitattu koeolosuhteissa käyttämällä iholla hyvin suurta määrää voidetta.

Käytännössä ihon palamisen estämiseksi kannattaa käyttää suurempaa suojakerrointa, kuin mitä aurinkovoidepakkauksen ohjeistus neuvoo - normaalikäytössä voidetta käytetään mittaustilannetta paljon pienempi määrä ja lisäksi voi olla voidekohtaisia eroja.

Tropiikin auringolle altistuttaessa kannattaa pohjoismaalaisena valita erittäin korkeita suojakertoimia omaavia voiteita eikä merellä, Etelä-Euroopassa tai aurinkoisella lumilomallakaan kannata säästellä suojakertoimen suhteen!

Aurinkovoidetta tulisi käyttää koko rantaloman tai kesän aurinkoisten rantapäivien ajan (aina kun auringossa oleillaan yli 15-20 minuuttia), sillä vaikka ihon sarveiskerroksen paksuuntuminen ja rusketus parantavat luontaista aurinkosuojaa, ne eivät poista palamisriskiä. Hajuste- ja säilyteaineallergisten kannattaa tiedustella itselleen sopivia suoja-aineita apteekista tai Allergialiiton neuvontapalveluista.

Suojaaminen vaatteilla  

Ihoa voidaan suojata tehokkaasti myös vaatteilla. Melkein kaikkien kankaiden suojakerroin on vähintään 10. Naisten sukkien suojakerroin on sen sijaan vain 1.5-3 ja tummat ja paksut sukat suojaavat paremmin kuin vaaleat ja ohuet. Pikkulapsilla aurinkosuojaus tulisi hoitaa järkevimmin kevyellä peittävällä vaatetuksella. Uimarannalla ei ohut t-paita hiekkaleikkien riemua estä, mutta voi estää tai ainakin vähentää riskiä saada pahanlaatuinen ihokasvain tulevina vuosina. Leveälierinen hellehattu on paitsi ilmeisen muodikas, myös erittäin hyvä suoja auringon polttamiin.

Suojautuminen tulevaisuudessa?  

Tulevaisuudessa ohjeet voivat muuttua. Lääketieteessä mikään ohje ei pysy ikuisesti ja uusi tutkimus lisää tietoa ja muuttaa ohjeistusta. Tulevaisuudessa voi ohjeistuksiin tulla erilaisia yllättäviä vinkkejä: Esimerkiksi vihreä tee näyttäisi suojaavan (tutkimustuloksia vuodelta 1999) niin paikallisesti kuin sisäisestikin käytettynä UV-säteilyn haitallisilta vaikutuksilta, joten tulevaisuuden rantajuoma on mitä ilmeisimmin jotakin muuta kuin kylmä tuoppi.

Aurinkoihottuma  

Valoihottuma on Suomessa ja muualla lauhkean vyöhykkeen alueella yleistä - jopa viidennes väestöstä kärsii siitä jossakin muodossaan. Suurin osa aurinkoallergiasta kärsivistä on atooppisen ihotyypin omaavia, jotka toisaalta muutoin hyötyisivät ihopulmissaan valon hoitavasta vaikutuksesta. Aurinkoihottuman aiheuttajana voi olla sekä UVA- että UVB-säteily. Aurinkoallergian testaamiseen ei ole olemassa hyvää ja yksinkertaista testiä, vaan diagnoosi tehdään yleensä ihan oirekuvauksen perusteella. Suurin osa aurinkoihottumista luokitellaan ns monimuotoiseksi valoihottumaksi (MMVI). Taudinkuva vaihtelee hyvinkin voimakkaasti - ajoittaisesta ja kesän mittaan rauhoittuvasta punoittavasta näppylöistä työkyvyttömyyttä aiheuttaviin kookkaisiin vesirakkuloihin ja kirkkaan punaisiin laajoihin ihottuma-alueisiin. Aurinkoallergia voi ilmetä myös nokkosrokkotyyppisesti laaja-alaisina ja iholla liikkuvina punoittavina kohoumaläiskinä ja siihen liittyvänä kovana kutinana.

Suurin osa aurinkoihottumasta kärsivistä saa lieviä oireita ja niiden hoito on maalaisjärjen mukaista: Ihoa suojataan pahimmalta UV-säteilyltä olemalla pois polttavimmasta auringosta klo 11-15 välillä, käytetään korkean suojakertoimen omaavia aurinkovoiteita ja suojataan iho vaatetuksella. Oireiden hoitoon voi käyttää mietoa kortisonivoidetta (hydrokortisoni 1 %) ja kutinaa lievittää tablettimuodossa otetulla allergialääkkeellä (antihistamiinit). Hankalan aurinkoallergian hoito on ihotautien erikoislääkärien erikoisosaamiseen kuuluvaa hoitoa ja sen toteutus on yksilöllisesti suunniteltava oireiden ja esim. työn asettamien vaatimusten mukaisesti.

Luomet ja aurinko  

Luomet ovat sinänsä vaarattomia ihon pintakerroksen tarkkarajaisia joko pigmenttiä sisältäviä tummia tai pigmentittömiä vaaleita kasvaimia. Luomia on käytännössä kaikilla ihmisillä ja niiden määrä lisääntyy luonnostaan iän myötä. Ihmiset, joilla on "keskimääräistä" tai "tavallista" enemmän tummia pigmenttiluomia ihollaan (yleensä raja-arvona pidetään nuorena aikuisena noin 100 tällaista luomea), ovat suuremmassa vaarassa siihen, että heillä luomien sinänsä hyvänlaatuinen rakenne muuttuukin pahanlaatuiseksi eli syövän esiasteeksi ja syöväksi, melanoomaksi. Tärkein altistava tekijä tälle pahanlaatuiseksi muuntumiselle on auringon runsas säteily luomen alueelle. Vaaleaihoisten suojautuminen auringolta on kaikkien tärkein keino ennaltaehkäistä melanooman kehittymistä, sekä ennaltaehkäistä myös muita ihon pahanlaatuisia muutoksia.

Tietolähteet:
Duodecim 8/2000: Matti Hannuksela/Pääkirjoitus Hyvä paha aurinko
Allergia&Astma 2/2001:Matti Hannuksela

Artikkelin laati:
Yleislääkäri Johanna Castrén


Avainsanat: Iho, Aurinko