Uutinen
Open menu

Stressivapaa alue

Ajankohtaista

25.4.2019

Milloin viimeksi käytit sanoja ”pitää”, ”kiire”, ”väsyttää” tai ”en ehdi”? Entä milloin kärsit nukkumisvaikeuksista, vatsakivuista tai ärtyneisyydestä?

Stressi on osa arkea

Stressi on osa meidän jokaisen arkea, ja pieninä annoksina se auttaa meitä toimimaan tehokkaasti, määrätietoisesti ja tuotteliaasti. Stressi syntyy tilanteissa, joissa ihmiseen kohdistuvat vaatimukset ylittävät tai meinaavat ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Luonnollinen reaktio tällaiseen tilanteeseen on niin sanottu ”pakene tai taistele” –reaktio; pulssi nousee, hengitys tihenee, lihakset jännittyvät, ruuansulatus hidastuu ja kämmenet hikoavat. Olemme valmiita juoksemaan henkemme edestä tai puolustautumaan ulkoista uhkaa vastaan. Kun uhka on tilapäinen, on reaktiomme toimiva, mutta pitkään jatkuva uhka, kuten psyykkinen kuormitus, saa aikaan pitkittyneen stressireaktion, joka vähitellen uuvuttaa.

Positiivinenkin voi stressata

Opinnot, työt ja negatiiviset elämäntapahtumat on helppo mieltää stressaaviksi, ja niistä aiheutuva kuormitus on suhteellisen helppo tunnistaa. Stressin lähde voi kuitenkin olla myös jokin positiivinen asia elämässä, kuten uusi ihmissuhde, mukavat menot tai toivottu elämänmuutos. Yksi suurimmista stressin lähteistä tulee usein sisältämme itseen kohdistuvien vaatimusten muodossa. Stressiä voi aiheuttaa myös jatkuva informaatiotulva, jolle arjessa altistumme. Aivot eivät pääse palautumaan jatkuvassa tiedon miinakentässä. Stressin hallinnassa keskeistä onkin sen tunnistaminen, mistä itselle aiheutuu stressiä, ja näiden tekijöiden rajaaminen mahdollisuuksien mukaan.

Usko selviämiseen, pärjäät kyllä

Keskeistä stressin kokemuksessa on se, millaisia merkityksiä tapahtumille annamme ja miten uskomme selviävämme kuormituksesta. Omia ajatusmalleja tutkimalla ja muokkaamalla voi opetella suhtautumaan kuormittaviin tilanteisiin rauhallisemmin ja luottavaisemmin. Kokonaisuuden sijaan voi ajatella osia ja edetä askel kerrallaan. Omien voimavarojen epäilemisen sijaan voi opetella sanomaan itselleen ”Pärjäät kyllä”. Stressinhallinnassa keskeisiä sanoja ovat myös ”ei” ja ”apua”. Yksin ei tarvitse pärjätä ja kaikkiin odotuksiin ei ole pakko vastata. Stressistä selviytymisen kannalta on tärkeää säilyttää tunne, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen; voin säätää vaatimustasoani voimavarojeni mukaan, voin rajata ajankäyttöäni ja voin itse valita, mitä teen.

Julista stressivapaa alue!

Ympäristön ja omien vaatimusten luomassa ristipaineessa on usein vaikea löytää aikaa rauhoittumiselle ja kuorman keventämiselle. Kiireinen elämä tuntuu myös näyttäytyvän tavoiteltavana asiana: täysi kalenteri merkitsee suosittua, tehokasta ja supervoimilla varustettua ihmistä, jota on helppo ihailla. Yhteiskunnassamme ei ole helppo todeta, että en jaksa. Jos sen kuitenkin sanoo ääneen, kuuluu ympäriltä usein myötäilevää muminaa ja helpotuksen huokaisuja – joku toinen kokee samoin. Ihminen on kuormittuneena taipuvainen uskomaan, että on yksin ongelmansa kanssa, ja toisten puoleen kääntymistä estävät häpeän ja huonommuuden tunteet. Samalla pidämme yllä ajatusta, että ihmismielen voimavarat olisivat rajattomat ja väsyminen olisi heikkouden merkki. Todellisuudessa stressi ja väsymys ovat merkkejä siitä, että elimistömme toimii niin kuin sen pitääkin ja viestittää meille tärkeä tietoa siitä, että rajamme ovat ylittymässä. Mitäpä siis jos yhdistäisimme voimamme stressiä vastaan; pitäisimme huolta siitä, ettei rajanylityksiä pääse syntymään ainakaan sen vuoksi, että kieltäydymme kuulemasta varoitusmerkkejä, ja julistaisimme yhdessä ja erikseen ympärillemme stressivapaita alueita, joissa tavoiteltavia olotiloja ovat hiljaisuus ja joutenolo.

Hyvää ja stressivapaata opiskelijoiden mielenterveyspäivää!