Siirry sisältöön

Keskittymisongelmat voivat ilmetä tarkkaavuuden ylläpidon haasteina, vaikeutena keskittyä olennaisiin asioihin, hajamielisyytenä ja ajankäytön pulmina. Keskittymisongelmat voivat johtua monista eri syistä. Keskittymisongelmat ovat tilapäisinä hyvin tavallisia. Stressi, univaikeudet ja kivut aiheuttavat esim. keskittymiskyvyttömyyttä. Keskittymisen ongelmia tavataan melkein kaikkien mielenterveydenhäiriöiden yhteydessä.

Keskittymisongelman taustalla saattaa olla masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, päihteiden käyttöhäiriö, jokin ahdistuneisuushäiriö tai skitsofrenia tai muu psykoosisairaus. Jos keskittymisongelma on synnynnäistä ja jatkuvaa, kyse on todennäköisesti kehityksellisestä neuropsykiatrisesta häiriöstä, joista tunnetuimpia ovat ADHD (attention deficit / hyperactivity disorder) ja ADD (attention deficit disorder), eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja tarkkaavuushäiriö. Keskittymisvaikeudet voivat johtua myös aivovammasta, aivojen sairaudesta tai muusta ruumiillisesta sairaudesta.

Keskittymisongelmien arvioinnissa on keskeistä selvittää oireiden alkamisajankohta, pitkäkestoisuus sekä vaikutus arkiseen toimintakykyyn. ADHD-diagnoosi edellyttää, että oireet ovat alkaneet ja olleet havaittavissa lapsuudessa, ovat pitkäkestoisia, esiintyvät useissa erilaisissa tilanteissa, aiheuttavat merkittävää haittaa toimintakyvylle eivätkä selity millään muulla sairaudella, päihteiden käytöllä tai lääkityksellä. Yleensä tarkkaamattomuusoireet lievittyvät aikuisiässä elämänkokemuksen ja toimivien selviytymiskeinojen rakentumisen myötä. Joissain tapauksissa keskittymisongelmat alkavat kuitenkin aiheuttaa merkittävämpää haittaa vasta aikuisuudessa, mikäli yksilö on älykkyytensä ja ympäristön tarjoaman tuen avulla pärjännyt koulussa ja selvinnyt aiemmista elämän haasteista.

On varsin tyypillistä, että keskittymisongelmat aiheuttavat alisuoriutumista, itsetunnon heikkenemistä, riskinottoa, päihteiden käyttöä, syrjäytymistä ja mielialaoireita. Riittävän kattava oirekuvan ymmärtäminen ja asianmukainen hoito auttavat ehkäisemään näitä liitännäisongelmia.

Keskittymisongelmien omahoito-ohjeet

  • Tarkastele elämäntilannettasi: Onko arjessasi kohtuuttoman paljon kuormitusta? Voitko vähentää kuormitustekijöitä jotenkin? Oletko pystynyt rakentamaan rutiineja, jotka auttavat asioiden hoitamisessa?
  • Mieti itseäsi oppijana: Miten sinä opit parhaiten? Mitkä tekijät vaikuttavat keskittymiskykyysi? Ovatko opiskelustrategiasi kunnossa?
  • Kiinnitä huomiota ajankäytön hallintaan. Hyödynnä kalenteria ajankäytön suunnittelussa, aseta realistisia tavoitteita, tee välitavoitteita ja jaksota työskentelyäsi.
  • Tutustu pomodoro-tekniikkaan.
  • Huolehdi säännöllisestä päivärytmistä, terveellisistä elintavoista, liikunnasta ja riittävästä levosta.
  • Vältä päihteiden käyttöä.
  • Voit kokeilla rasvaisen kalan tai muiden omega-3-rasvahappojen lähteiden lisäämisestä ruokavalioon.

Milloin hoitoon?

Pitkään jatkuneet ja arjen toimintakykyä heikentävät keskittymisongelmat ovat syy hakeutua hoitoon. Hoitoon hakeutuessasi varaudu siihen, että keskittymisongelmien taustoja selvitetään laaja-alaisesti ja syy-yhteyksiä etsitään monesta eri näkökulmasta. Keskittymisongelmien taustatekijöiden selvittäminen auttaa sinua toivottavasti ymmärtämään itseäsi paremmin ja rakentamaan toimivia selviytymiskeinoja keskittymistä vaativiin tilanteisiin.

Keskittymisongelmien hoito

Keskittymisongelmien hoito riippuu niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Hoitopäätökset tehdään todetun mielenterveydenhäiriön mukaan ja voivat olla muun muassa lääkehoitoa, psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, kognitiivista remediaatio- tai adaptaatioterapiaa, neuropsykiatrista valmennusta tai muuta terapiaa.

Hoidossa jaetaan myös tietoa, joka auttaa ymmärtämään keskittymisongelmien syitä ja niiden vaikutusta sekä auttaa rakentamaan arkea niin, että keskittyminen olisi mahdollisimman helppoa. Opintoihin liittyvissä vaikeuksissa voidaan suunnitella erilaisia tukitoimia opiskeluympäristöön yhdessä korkeakoulun henkilöstön kanssa.

Tietolähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Mielenterveystalo.fi, ADHD-liitto, adhdtutuksi.fi

YTHS Psykologi / 5.3.2020

Palvelut käytössäsi