Kysymyksiä ja vastauksia hoitotakuusta

Opiskelijan tulee saada yhteys YTHS:ään saman arkipäivän kuluessa, kun hän jättää yhteydenottopyynnön. Hoidontarpeen arvioinninkin tulee tapahtua kolmen arkipäivän kuluessa. Mutta mitä hoitotakuulainsäädäntö sanoo kiireettömän hoidon alkamisen aikarajoista? Milloin voidaan katsoa, että hoitotakuu toteutuu ja milloin se ei toteudu? Lue asiantuntijoidemme vastaukset kysymyksiin.

Usein kysyttyä

  • Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvan kiireettömän hoidon tulee alkaa yleis- ja mielenterveydessä kolmen kuukauden kuluessa ja suunterveydessä kuuden kuukauden kuluessa hoidontarpeen arvioinnista.
  • Käytännössä hoitotakuu lasketaan ensimmäisestä hoitokontaktista. YTHS:llä hoito alkaa usein siitä, että vastuutiimi ottaa yhteyttä opiskelijaan. Yhteydenottaja voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai yleislääkäri. Hän tekee opiskelijan kanssa alustavan hoitosuunnitelman.
  • Hoitosuunnitelman tarkoituksena on avata puolin ja toisin, millaista ratkaisua haetaan, keille ammattilaisille hoito kuuluu sekä tarvitaanko vastaanottoaikoja tai diagnostiikkaa, kuten laboratoriokokeita tai kuvantamista. Opiskelijalle saatetaan myös lähettää oirekyselyitä tai muita lomakkeita vastattaviksi.
  • On tärkeää selvittää opiskelijan oma tavoite: millaista apua hän toivoo tai mitä hän toivoo, että hoidolla saavutetaan. Tämä tavoite kirjataan hoitosuunnitelmaan yhteisymmärryksessä opiskelijan kanssa.
  • Ensimmäisen kontaktin jälkeiset käynnit ovat hoitosuunnitelmaan kuuluvia käyntejä. Ne eivät ole nykyisen hoitotakuulainsäädännön piirissä. Hoidon viivästyminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa terveydelle vaaraa. Siksi vastuutiimit katsovat, kuinka nopeasti hoito pitää saada järjestymään.
  • Optimaalisessa tilanteessa hoidon kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja opiskelija saa tarvitsemansa hoidon nopeasti. Viime aikoina jatkoaikoja on valitettavasti joutunut odottamaan ruuhkan vuoksi. Opiskelijalla tulee kuitenkin olla tieto siitä, milloin jatkohoito toteutuu ja keneen hän voi olla tarvittaessa yhteydessä.
  • 1.11.2024 hoitotakuun määräaika muuttuu yleis- ja mielenterveydessä seitsemän vuorokauden mittaiseksi ja suunterveydessä kolmen kuukauden mittaiseksi. Hoitotakuun tiukennus on suunniteltu tehtävän porrastaen. Siirtymäajalla 1.9.2023–1.11.2024 yleis- ja mielenterveydessä hoitotakuun määräaika on 14 vuorokautta ja suunterveydessä neljä kuukautta.
  • Jos terveydenhoitajan tai muun ammattilaisen käynnillä todetaan tarve yleislääkärikäynnille, tämän jatkohoidonkin pitää toteutua seitsemän vuorokauden sisällä.
  • Vastaavasti, jos hoidontarpeen arvioinnista on ensin ohjattu potilas muulle suunterveyden ammattilaiselle kuin hammaslääkärille (esimerkiksi suuhygienistille), ja tämä toteaa hammaslääkärin hoidontarpeen, pitää hammaslääkäriin pääsyn toteutua neljässä viikossa.
  • YTHS:llä tapahtuu varsinaisia hoitotakuun ylityksiä hyvin harvoin. Seuraamme hoitotakuun toteutumista tarkasti ja selvitämme joka kuukausi, mistä viivästykset ovat johtuneet. Tulevien puheluiden määrää ja palveluprosenttia seuraamme päivittäin.
  • Usein jos vastaanottoaika on mennyt liian pitkälle, syynä on ollut se, että tarjotut ajat eivät ole sopineet opiskelijalle itselleen. Joissakin tapauksissa hoidon viivästyminen on johtunut YTHS:stä. Esimerkiksi rekrytointivaikeuksista johtuen jostakin palvelupisteestä on voinut puuttua terveydenhoitaja tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Tällöin hoidon aloitus on voinut siirtyä yli kolmen kuukauden päähän.
  • Opiskelijoita voi hämmentää se, että olemme muuttaneet palvelumalliamme vastaamaan uutta laajentunutta toimintaa ja valmistautuneet hoitotakuun kiristymiseen. Olemme ottaneet nykyiseen malliin hoidonaloituspuhelun, jolla hoito alkaa. Se voi tuntua vieraalta, jos on tottunut asioimaan terveydenhuollossa vastaanotolla.
  • Tulkinnat voivat erota myös siksi, että jatkohoito ei kuulu hoitotakuun piirin. Hoidon ei tarvitse tulla valmiiksi hoitotakuun puutteissa, vaan riittää, että se alkaa määräaikojen puitteissa.
  • Suurimpana ongelmana on mielenterveyspalveluiden runsas kysyntä. Vaikka hoidonaloituspuhelu tulisi nopeasti, vastaanottoaikoja joutuu odottamaan. Siitä saattaa syntyä kokemus, että joutuu odottamaan, vaikka hoitotakuu on teknisesti jo ratkennut.
  • Nopeaan hoidon aloitukseen panostetaan, jotta vaikeimmin oirehtivat opiskelijat saavat apua nopeimmin.
  • Mielestämme ei ole optimaalinen tilanne, että jatkohoitoa joutuu odottamaan. Emme pysty vastaamaan kysyntään nykyisillä resursseillamme, mutta teemme kaikkemme tilanteen ratkaisemiseksi. Mielenterveyspalveluissa kertakäynnit eivät yleensä riitä.
  • Jos opiskelija on eri mieltä meidän kanssamme, hänen kannattaa ensisijaisesti tehdä meille muistutus.
  • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista kertoo, millä tavalla voi puuttua itse saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutus on näistä kevyin menettely. Se on kirjallinen palaute meille, johon meiltä vaaditaan kirjallista vastausta. Tarvittaessa saat tukea YTHS:n potilasasiamieheltä.
  • Jos opiskelija ei tyydy tähän, hän voi tehdä kantelun Valviraan, joka antaa siitä ratkaisunsa.
  • Myös eduskunnan oikeusasiamies voi tutkia, ovatko organisaatiot noudattaneet lakia.

Päivitetty 17.1.2023