ASTMA - ohjattu omahoito

Mikä ihmeen OHJATTU OMAHOITO? | Kenelle YTHS:ssä? | Käytännön esimerkkejä ja ohjeita |
Linkkejä

Mikä ihmeen ohjattu omahoito? 

Astman suomalaisissa hoito-ohjelmissa on "ohjattu omahoito" kirjattu osaksi hyvää astman hoitoa, sen porrastettua toteuttamista ja tavoiteltavaa laatua jo 1990-luvulta. Ohjatun omahoidon ideana on se perusajatus, että astmapotilas itse on sairautensa hyvä asiantuntija ja voi itse parhaiten jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa ne tilanteet, jolloin oireilu on pahenemassa. Astman luonteeseen kuuluu, että sen oirekuva on vaihteleva - lyhyelläkin aikavälillä ja oireiden kokonaistilanteen arviona ei voi mitenkään riittää asiantuntijan satunnainen tapaaminen. Oireiden vaihtelun mukaisesti tarvitaan myös lääkityksen sopeuttamista aina tilanteeseen sopivaksi; esim siten, että siitepölyallergikon keväällä tarvitsema lääkitys on toisenlaista kuin loppusyksystä ja että pakkaseen reagoivan astmaa sairastavan ihmisen tarvitsema lääkitys on erilaista kesällä ja talvella.

Ohjatulla omahoidolla tarkoitetaan sitä, että astmaa sairastava potilas saa lääkäriltään ja astmahoitajalta riittävästi perustietoa astmasta yleisesti, hänelle määrätyistä lääkkeistä ja niiden käytöstä sekä tietää omaan sairauteensa vaikuttavista pahentavista tekijöistä. Tärkeä osa omahoitoa ja sen toteutumista on osata seurata ja tunnistaa omaa keuhkojen tilannetta, PEF -arvojen avulla (peak expiratory flow, huippu ulos virtaus) omalla kotimittarilla. Astma on sairaus, jonka yleistä tilannetta parhaiten kuvaa aamuinen PEF -arvo; muutokset siinä tai äkilliset muutokset päiväs- tai yöaikaisissa arvoissa vaativat useimmiten myös lääkkeellistä puuttumista oireisiin, jotta ne eivät pahene ja pitkity ja hankaloidu? PEF ?arvo antaa hyvän kuvan keuhkoputkien avautumis/supistumistilanteesta, joka on astman kannalta tärkein nykyisin mitattava suure kuvaamaan astmatilannetta.

Parhaimmillaan ohjattu omahoito on sitä, että astmaa sairastava henkilö itse seuraa oireitaan ja käyttää tarkoituksenmukaisesti lääkkeitään lääkäriltä ja hoitajalta saamien ohjeiden mukaan.

Keille YTHS:ssä?

Jokainen YTHS:n opiskelija, jolla on astmalääkitystä säännöllisesti tai ajoittain käytössään kuuluu ohjatun omahoidon piiriin. Ohjattu omahoito tarkoittaa lääkärin ja potilaan yhteistyö; YTHS:llä käytännössä joko astman hoitoon erikseen nimettyä lääkäriä tai "yleisesti yleislääkäriä" ja tarvittaessa tehtävään nimettyä terveydenhoitajaa (astmahoitaja). Ohjatun omahoidon toteuttaminen toimivalla tavalla vaatii sitä, että astmapotilaalla on käytössään oma PEF -mittari (hankinnasta saa neuvoja esim astmahoitajalta) ja että astmapotilas itse kirjaa oireitaan ja PEF -arvojaan sovitulla tavalla.

Käytännön esimerkkejä ja ohjeita

PEF puhalluksilla voi tietää astman ja sen lääkehoidon olevan kunnossa; jos vaihtelu (omista "normaaleista arvoista" samaan vuorokaudenaikaan puhallettuna) on alle 15% voi itse tietää, että astman suhteen hoito on kunnossa ja tasapainossa

Astmalle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja muuttuminen nopeastikin (esim kala-allergiaa sairastavan talossa joku paistaa silakoita? tai kissa-allergiaa sairastava on lomareissulla kissaperheessä?). Tällaisessa tilanteessa astman hoitoon kuuluu nopeasti otettu kerta-annos avaavaa lääkettä ja tarvittaessa avaavan lääkkeen käyttäminen lyhyen jakson ajan (muutama vrk).

Astmalle on tyypillistä - sen syystä riippumatta - että oireilu pahenee kaikkien flunssien yhteydessä. Ohjatussa omahoidossa potilas saa ohjeet jokaisen flunssan aikana hoitavan lääkkeen annoksen suurentamisesta (esim. kaksinkertaistaminen lyhyeksi aikaa - n viikoksi ja hiukan tavallista suuremmalla annoksella jatkaminen toisen viikon ajan).

PEF -arvojen ajoittaiselle seurannalla tiedetään oma normaali PEF -taso ja jos (esim. kevään siitepölykaudella tai talven pakkasilla) arvot putoavat omista normaaleista lukemista 15-30%, niin on tarpeen aloittaa saamiensa ohjeiden mukaisesti hoitavan lääkkeen käyttö suuremmilla annoksilla. Jos puhallusarvot eivät reagoi tähän ja avaavan lääkkeen käyttöön, niin on tarpeen ottaa lääkäriin yhteys.

PEF -puhalluksilla ja niiden seurannalla voidaan todeta myös keuhkotilanteen kannalta kiireellistä hoitoa vaativa astman huononeminen mahdollisimman ajoissa. PEF -arvon putoaminen enemmän kuin 50 % omasta normaalista arvosta on merkki päivystyksellistä hoitoa vaativasta tilanteesta.


Linkkejä:
Astma  

Artikkelin laati:
yleislääkäri Johanna Castrén 
Artikkeli tarkistettu 29.1.2013 SI


Aiheeseen liittyy myös

Avainsanat: Astma