Tyypin 1 diabetes

Usein nuorella iällä, alle 40-vuotiaana, alkava sairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää haiman soluja vastaan ja tuhoaa niitä (ns. autoimmuunisairaus). Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia erittävät beeta-solut tuhoutuvat ilmeisesti virustaudin laukaisemassa prosessissa. Diabetes ei ole suoraan perinnöllinen, mutta perimämme (geenimme) vaikuttavat alttiuteen sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Sairauden hoitona on insuliini. Hoito toteutetaan nykyään monipistoshoitona tai insuliinipumpulla. Monipistoshoidossa 1-2 pistoksena pitkävaikutteisella insuliinilla huolehditaan perusinsuliinin tarpeesta. Aterioille pistetään pikavaikutteista insuliinia aina kun syödään, ateriakohtaisesti arvioidun hiilihydraattimäärän perusteella. Insuliinipumppu annostelee ihon alle pientä määrää pikainsuliinia ympäri vuorokauden. Tällä katetaan perusinsuliinin tarve. Aterioille pistetään erillinen lisäannos (bolus) arvioidun hiilihydraattimäärän perusteella.
Hoidossa on suuri vastuu diabeetikolla itsellään. Hoito vaatii perusteellisia tietoja ja paljon tukea omasta hoitopaikasta. Hoitovälineet ja insuliinit ovat ilmaisia. Insuliineista peritään pieni maksu insuliinikohtaisesti apteekissa.

Vuosia koholla oleva verensokeri kovettaa valtimoita. Siksi diabeetikon tulee huolehtia verenkiertoelimistön kunnosta. Säännöllinen liikunta on suotavaa. Painonhallinnassa auttaa terveellinen ruokavalio. Tupakointi kovettaa myös valtimoita, sitä tulee välttää.

Seurannoissa kiinnitetään huomiota vointiin, kotiseurannan tuloksiin, painoon, verenpaineeseen, pistospaikkojen kuntoon ja katsotaan HbA1c eli sokerihemoglobiini. Se kertoo keskimääräisestä sokeritasapainosta 1-3kk ennen mittausta.

Vuosittain tehdään perusteellisempi lääkärintarkastus ja otetaan seulontaverikokeita. 1-2 vuoden välein tutkitaan silmänpohjat, vuosittain virtsan valkuaismäärä (mikroalbumiini) ja jalkojen kunto mahdollisten lisäsairauksien varhaistoteamiseksi. Muutaman vuoden välein seulotaan myös muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhassairauksia ja keliakiaa.
Kohonneen tulehdusriskin vuoksi kannattaa panostaa itse myös suun ja jalkojen hoitoon. Influenssarokotus on hyvä ottaa vuosittain.

YTHS:n terveydenhoitoaseman terveydenhoitajalta saa tietoa, kuinka tyypin 1 diabeetikon hoito on paikallisesti järjestetty. YTHS:llä on joillain asemilla mahdollisuus mm. psykologin, ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin palveluihin tarvittaessa. Paikallisista diabetesyhdistyksistä voi löytää vertaistukea. Kelan kustantamia sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään Tampereella Diabeteskeskuksessa. Hakemukseen tulee liitteeksi oman lääkärin B-lausunto. Ajokorttitodistuksen diabeetikolle kirjoittaa hoitava lääkäri.

Artikkelin kirjoitti
Yleislääketieteen erikoislääkäri Liisa Sorakivi

Lisää tietoa: www.diabetes.fi