Malaria

Mikäli olet ollut matkalla malaria-alueella ja sinulle nousee kuume matkalla tai matkan jälkeen, ota välittömästi yhteyttä lääkäriin ja kerro matkastasi ja malarian mahdollisuudesta. Mikään estolääke ei suojaa malarialta täydellisesti! 

Malariaan sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä ja siihen menehtyy vuodessa arviolta lähes miljoona ihmistä. Suurin osa malariatapauksista ja -kuolemista esiintyy trooppisessa Afrikassa. Vuonna 2013 Suomessa todettiin yhteensä 40 malariatapausta, joista suurin osa (90 %) oli peräisin Afrikasta. Malaria diagnosoidaan sormenpäästä otetulla verinäytteellä. 

Malarian aiheuttaa Plasmodium-sukuun kuuluva alkueläin, joka tarttuu hyttysen piston välityksellä malariatartunnan saaneesta ihmisestä toiseen. Alkueläin kulkeutuu hyttysen piston jälkeen maksaan ja sieltä edelleen punasoluihin. Malariainfektion vakavuus riippuu malariaparasiitin lajista. Vaarallisin malariaparasiitti P. falciparum aiheuttaa n. 90 % maailman malariatapauksista. Hoitamaton tauti johtaa pienten verisuonten tukkeumiin ja kudosten hapenpuutteeseen. Seurauksena voi olla maksa-, munuais- tai suolivaurio sekä keuhko- ja aivopöhö. Falciparum-malaria johtaa ilman hoitoa kuolemaan noin 20 % tapauksista. 

Falciparum-malarian itämisaika on vähintään viikko, yleensä 2-4 viikkoa. Oireina esiintyy kuumetta, päänsärkyä, lihaskipuja, vatsakipuja, ripulia sekä mitä tahansa muita oireita. Falciparum-malariassa kuume ei ole jaksottaista kuten muissa malariatyypeissä. Falciparum-malaria on yleensä helppo hoitaa, jos hoito aloitetaan ajoissa. 

Vivax- ja ovale-plasmodit saattavat jäädä piilemään maksasoluihin pitkiksi ajoiksi ja näiden lajien aiheuttama malaria saattaakin puhjeta asianmukaisesta estolääkityksestä huolimatta vasta kuukausia, jopa vuosia matkalta paluun jälkeen. 

Malariaa ehkäistään sekä mekaanisesti että lääkkeellisesti. Malariaa levittävät Anopheles-hyttyset pistävät hämärän ja pimeän aikana, minkä vuoksi iho kannattaa suojata iltaisin ja öisin riittävän peittävällä pukeutumisella. Paljailla ihoalueilla käytetään dietyylitoluamidia (DEET) sisältävää hyttyskarkoitetta. Hyttyset myös hävitetään makuutiloista ennen nukkumaanmenoa sekä käytetään suojaverkkoja. On muistettava, että hyttysten välityksellä tarttuu myös muita sairauksia (esim.  Dengue), joihin ei ole ennaltaehkäisevää lääkitystä/rokotusta. 

Estolääkityksen valintaan vaikuttaa resistenssitilanne, matkan kesto, matkailijan ikä, mahdollinen raskaus, lääkkeiden vasta-aiheet, krooniset sairaudet sekä matkailijan omat toiveet koskien estolääkkeiden ottotiheyttä, kestoa ja hintaa. Suomen apteekeista on saatavilla reseptillä kolme eri esto-lääkevaihtoehtoa. Estolääkityksen osalta on tärkeää noudattaa annosteluohjeita ja jatkaa lääkitystä riittävän pitkään malaria-alueelta poistumisen jälkeen. Oikea estolääkitys valitaan yksilöllisesti terveydenhoitajan ja lääkärin avulla.

Artikkelin kirjoitti:
yleislääkäri Minna Paavonsalo 9/2014


Avainsanat: Malaria