Foniatria ja puheterapia

Hyvä kommunikaatiokyky on tärkeä sekä työssä että vapaa-aikana. Ongelmia saattaa kuitenkin ilmetä esimerkiksi seuraavilla alueilla:

| Puheäänen ongelmat | Lauluäänen ongelmat | Artikulaatiovirheet, esim. r- tai s-vika | Änkytys | Lukivaikeus |

Kaikki eivät tarvitse elämässään kestävää ääntä, sujuvaa puhetta, moitteetonta ääntämystä, kirkasta lauluääntä tai virheetöntä oikeinkirjoitustaitoa, mutta esimerkiksi joissakin ammateissa nämä ominaisuudet voivat olla välttämättömiä. Joskus tällaiset ongelmat voivat myös estää opinnoissa etenemistä. Jos yllä mainitut tai muut puheen tai kielen ongelmat tuntuvat tutuilta, voi olla aihetta tutkia asiaa tarkemmin.

Äänen, puheen ja kielen ongelmissa YTHS:llä auttavat yleislääkärit ja tarvittaessa puheterapeutti. Puheterapeutin palveluja on saatavilla Helsingin-Espoon terveydenhoitoasemalla ja muissa YTHS toimipisteissä tarvittaessa ostopalveluna YTHS:n yleislääkärin arvion perusteella. Puheterapiapalveluja on lähes kaikilla terveydenhoitoasemilla.

Puheäänen ongelmat

Terve ääni tuntuu helpolta tuottaa, se on soinnikas ja luonnollisen kuuloinen. Usein pidämme toimivaa ääntä itsestäänselvyytenä, sillä äänessä olo, puhuminen, on niin jokapäiväistä.

Äänielimistö rasittuu etenkin ammateissa, joissa ollaan paljon äänessä (mm. opettajat, papit, juristit, laulajat, näyttelijät, puhelinkeskusten hoitajat, myyjät). Myös sairaudet, huonot äänenkäyttöolosuhteet tai turhan rankka äänenkäyttötapa rasittavat ääntä niin, että puhuminen tai laulaminen alkaa tuntua pahalta tai äänen laatu huononee. Kun jokapäiväisten ääntä vaativien tehtävien hoitaminen vaikeutuu, ääni tarvitsee hoitoa.

Helsingin-Espoon terveydenhoitoasemalla ääniasioita hoitavat foniatri eli puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri, tarvittaessa korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkäri sekä puheterapeutti. Foniatri arvioi kunkin potilaan äänentuoton taustatekijöitä ja äänentuottotapaa ja tutkii kurkunpään tilan; viimeksi mainitun voi arvioida myös korva-nenä-kurkkulääkäri. Tutkimuksen jälkeen lääkäri suunnittelee yhdessä potilaan kanssa sopivaa kuntoutusta; usein kyseeseen tulee myös puheterapeutin antama ääniterapia. Ääniterapiassa mietitään mm. terveitä äänenkäyttötapoja ja yritetään löytää mahdollisimman helppo tapa tuottaa ääntä. Kuntoutus sisältää aina itsenäistä harjoittelua.

Äänen hoito kannattaa ennaltaehkäisevästi! Vuosia kestäneiden ääniongelmien hoito vaatii usein enemmän työtä kuin jos asioihin päästään puuttumaan ajoissa.

Ks. myös Lauluäänen ongelmat ja Foniatria ja puheterapia, Ääniergonomia / Röstergonomi (TTL) sekä HUS:n Foniatrian poliklinikka (ks Äänen huolto 1-3 videot ja Vesipiipun käyttö äänen huollossa).

Änkytys

Änkytys on tahdosta riippumaton puheen rytmin häiriö. Se ilmenee mm. äänteiden venytyksinä, tavujen tai sanojen toistoina tai täydellisinä pysähtymisinä eli blokkeina.

Änkytyksestä löydät tarkempaa tietoa Suomen Änkyttäjien Yhdistyksen kotisivulta www.ankytys.fi ja Stamningsförbundet.

Ks. myös Foniatria ja puheterapia

Artikulaatiovirheet

Artikulaation eli ääntämisen virheet ovat tunnetuimpia ja lievimpiä puheen häiriöitä. Tavallisimpia suomalaisten äännevirheitä ovat R- ja S-virheet. Suurta osaa ihmisiä virheellinen ääntämys ei elämässä haittaa. Joissakin ammateissa saatetaan kuitenkin edellyttää virheetöntä artikulaatiota (esim. TV- ja radiotyö, näyttelijä).

Paras oikean ääntämisen oppimisaika on lapsuudessa kouluikään mennessä, mutta virheitä voi korjata myöhemminkin. Tärkeintä on hyvä harjoittelumotivaatio. Oikean ääntämisen harjoittelussa auttaa puheterapeutti.

ks. myös Foniatria ja puheterapia

Lauluäänen ongelmat

Tyypillisiä lauluäänen ongelmia ovat äänen käheys ja kurkun rasittuneisuus, äänialan kaventuminen, rekisterirajan seudussa ilmenevät katkokset sekä ylipäänsä laulamisen vaikeutuminen aiempaan verrattuna. Lauluäänen ongelmien tavallisin syy on äänen liikarasitus. Muita taustatekijöitä voivat olla esim. tupakointi, astma, allergiat, lihasjännitykset, refluksi sekä liian rankka äänentuottotapa. Jollei ongelma helpota kohtuullisella äänilevolla, höyryhengityksellä ja runsaalla veden juomisella, voi hakeutua foniatrin vastaanotolle. Foniatri eli puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri arvioi tilannetta keskustelun, ääniharjoitusten ja kurkunpään tutkimuksen perusteella. Tavoitteena on diagnoosi, jonka pohjalta mietitään kuntoutuskeinoja. Joskus yhtenä kuntoutuskeinona on puheterapeutin antama ääniterapia, jotta puheäänen tuotto muuttuisi kevyemmäksi ja äänentuottoelimistön kokonaisrasitus pienenisi.

Ks. myös Foniatria ja puheterapia ja Puheäänen ongelmat sekä HUS:n Foniatrian poliklinikka (ks Äänen huolto 1-3 videot ja Vesipiipun käyttö äänen huollossa).

Lukivaikeus

Lukivaikeus-termiä käytetään, kun viitataan lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuteen. Lukivaikeudesta kärsivän henkilön älykkyys, näkö ja kuulo ovat normaalit, mutta lukeminen ja kirjoittaminen eivät vastaa muuta oppimiskykyä. Aiemmin suomen kielessä on käytetty termiä sanasokeus, nykyään puhutaan usein dysleksiasta (lukemisen erityisvaikeus) ja dysgrafiasta (kirjoittamisen erityisvaikeus). Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi ongelmia voi esiintyä mm. matematiikan, liikunnan tai musiikin alueella, suuntien hahmottamisessa tai tarkkaavaisuuden suuntaamisessa.

Lukivaikeus voi ilmetä lukemisen alueella mm. poikkeavana nopeutena (nopea ja epätarkka tai hidas ja katkeileva) tai kirjainten muuttumisina (poisjäämisinä, lisäämisinä tai korvautumisina). Kirjoittamisessa lukivaikeus voi näkyä esim. kirjainten paikkojen vaihtumisina tai kömpelöinä lauserakenteina. Tavallisesti ongelmat ilmenevät jo lapsuudessa. Taustalla on usein lievä kielen kehityksen häiriö. Lukivaikeus voi syntyä myös myöhemmin sairauden tai tapaturman seurauksena.

Nykyään lukivaikeus diagnosoidaan usein jo kouluikäisenä ja samalla sen tuomiin ongelmiin saa tukea erityisopettajalta tai puheterapeutilta. Ylioppilaskirjoituksissa lukivaikeus otetaan osittain huomioon, kun esittää tutkintolautakunnalle asiantuntijan lausunnon (erityisopettaja, puheterapeutti, neuropsykologi; lisäksi on nykyään oltava myös erikoislääkärin lausunto). Lukivaikeus ei ole este korkeakouluopinnoille, vaikka vaikeus voikin näkyä esim. vieraissa kielissä, luetun ymmärtämisessä tai siinä, että oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa. Monia lukivaikeuksista kärsiviä auttaa tieto erilaisista oppimismenetelmistä, joita löytyy esim. alla olevista linkeistä. Yliopistoissa oppimisen ongelmissa apua voi saada myös opintopsykologeilta.

Korkeakoulussa opiskeleva saattaa tarvita lukivaikeudestaan todistusta. Eri tiedekunnissa ja oppiaineissa on erilaisia käytäntöjä, joten aina kannattaa ensin neuvotella opettajien kanssa. Helsingin-Espoon terveydenhoitoasemalla lukivaikeuksiin liittyviä tutkimuksia tekevät foniatri ja puheterapeutti. Muilla asemilla kysy tietoja yleislääkäriltäsi.

Ks. myös Lukivaikeus

Lisätietoja:
www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/

http://www.opioppimaan.fi/

Helsingin seudun erilaiset oppijat ry: www.lukihero.fi tai
Turun kristillisen opiston luki-tuki -keskus

www.kuntoutussaatio.fi > Oma oppimisvalmentaja

Oulun yliopiston Oppimisklinikka

Hyy - Antoisampaan opiskeluun / Få ut det mesta av studierna

Artikkelit laativat:
Puheterapeutti Minna Apajalahti ja foniatri Juha Vintturi.


Avainsanat: Foniatri, Foniatria, Puheterapia, Puheterapeutti, Ääniongelma, Puheäänen ongelmat, Äänen ongelmat