Päänsäryt - uutta tietoa purentakivuista

Mikä on purentaelin? | Joka toisella suomalaisella purentaelinvaivojaVaivojen taustasta | Kipu aiheuttaa hoitoon hakeutumisen | Hoidon suunnittelusta ja hoidosta | Mitä purentavaivoista kärsivän henkilön pitäisi tehdä?

Yli puolella suomalaisista on ajoittain purentaelimen toiminnallisia häiriöitä. Häiriöt ilmenevät tyypillisesti päänsärkyinä ja muina kiputuntemuksina suun ja kasvojen alueella, leukanivelten lonksumisina, puremalihasten väsymisenä, leuan jumittumisena, korvien soimisena, hampaiden kulumisena. Toistuvat päänsäryt vaivaavat kaksi kertaa useammin purentaelinpotilaita kuin muuta väestöä. Päänsärky on yksi yleisimmistä työ- ja opiskelupoissaolojen syistä. Vuosittaiset poissaolokustannukset kohoavat satoihin miljooniin euroihin. Purentaelimen kivuista kärsivät potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa ja lisäksi vaivat heikentävät heidän elämänlaatuaan. 

Mikä on purentaelin?

Purentaelin on kokonaisuus. Siihen kuuluvat suu hampaineen ja tukikudoksineen, sylkirauhaset, kieli, leukaluut ja -nivelet sekä puremalihakset ja niiden toimintaa säätelevä hermosto. Häiriö kokonaisuuden yhdessä osassa aiheuttaa muutoksia myös toisissa purentaelimen osissa. Jos häiriö on niin suuri, että sopeutumiskyky ylitetään, on seurauksena kipuja, jotka säteilevät läheisiin nielun ja kurkunpään lihaksiin sekä niska- ja hartialihaksiin. Syitä oireisiin haetaan helposti vääristä kohdista. Esimerkiksi korvien soimisen syy voi olla purentaelimestä lähtöisin. Myös äänenkäyttövaikeudet voivat joskus johtua purentaelimen toimintahäiriöistä.

Joka toisella suomalaisella purentaelinvaivoja 

Purentaelimen toimintahäiriöt ovat yleisiä. Eriasteisia vaivoja on useammalla kuin joka toisella suomalaisella. Oireita todetaan tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Naisilla oireet ovat yleisempiä kuin miehillä. Purentavaivoille on tyypillistä, että oireet vaihtelevat eri ikäkausina ja häviävät joskus itsestään. Huomattavaa on myös, että purentaelimen toimintahäiriöitä ja niihin liittyviä vaivoja esiintyy myös täysin hyvähampaisilla henkilöillä.

Vaivojen taustoista 

Monet syyt altistavat purentaelinongelmille. Tavallisimpia ovat hampaiden väärät asennot ja puutokset, purentaelimen vammat ja sairaudet, tietyt yleissairaudet kuten reuma sekä mielenterveydelliset tekijät ja stressi. Stressi pahentaa oireita ja voi jopa aiheuttaa hampaiden narskuttelua ja kiristelytaipumusta. Purentaelimen lihasjännityksillä on merkitystä myös ns. jännityspäänsärkyyn.

Haitalliset pureskelutavat, yölliset hampaiden kiristelyt, kiputuntemukset sekä psyykkiset jännitystilat saattavat kehittyä noidankehäksi. Tällöin yksi vaiva pahentaa toista johtaen kiputilojen krooniseksi muuttuminen ja jopa potilaan masentuneisuuteen. Yleensä potilas ei itse tiedä narskuttelevansa tai kiristelevänsä öisin hampaitaan ennen kuin elämänkumppani tai perheenjäsen siitä hänelle kertoo.

Kipu aiheuttaa hoitoon hakeutumisen

Purentaelinpotilaan yleisin oire on kipu. Kipupotilas tarvitsee aina hoitoa, koska hoitamattomana paikallinenkin kipu pahenee ja laajenee. Usein vaivat lisääntyvät pureskelun tai muun leuan liikuttelun yhteydessä. Kivun luonteelle on ominaista sen huono paikallistettavuus. Yleensä purentaelimen kivut tuntuvat suun, leukojen ja kasvojen alueella, mutta usein myös särkyinä ja suhinoina korvissa sekä laajemmin päänsärkyinä. Muuhun väestöön verrattuna purentaelinpotilailla on kaksi kertaa useammin toistuvia päänsärkytiloja. Kipujen lisäksi potilailla esiintyy leukanivelääniä, vähentynyttä alaleuan liikkuvuutta tai jopa leuan täydellistä lukkiutumista.

Hoidon suunnittelusta ja hoidosta 

Purentaelimen vaivoista kärsivän potilaan hoidon suunnittelussa otetaan huomioon hänen koko terveydentilansa, koska oikea taudinmääritys on tärkeä hoidon onnistumiselle. Taudinkuvan varmistamiseksi tarvitaan usein lisätutkimuksia, kuten leukojen ja leukanivelten röntgenkuvausta, laboratoriotutkimuksia sekä joissakin tapauksissa konsultaatioita muilta erikoislääkäreiltä, kuten sisätautilääkäriltä, korvalääkäriltä tai psykiatrilta. Hoidon päämääränä on kivunpoisto sekä purentaelintoimintojen palauttaminen normaaliksi. Suuri osa potilaista saa avun informaatiosta ja itsehoidon neuvonnasta. Näitä ovat esimerkiksi haittaavien pureskelutapojen, kuten kynsien puremisen lopettaminen, puremalihasharjoitukset, oikeiden työasentojen sekä stressinhallintamenetelmien oppiminen. Tietoisuus vaivansa alkuperästä rauhoittaa potilasta ja helpottaa vaivan kanssa elämistä. Lihaskireydestä niskojen, kaulan ja puremalihasten alueella kärsivät potilaat voivat saada avun fysioterapeutin hoidossa. Jos itsehoito ei riitä, niin voidaan joutua turvautumaan lääkkeisiin ja muihin parannuskeinoihin alkaen yksinkertaisista purentafysiologisista toimenpiteistä aina leikkaushoitoihin tai erityistoimenpiteisiin kipuklinikoissa. Kirurgisen hoidon tarve on vähäinen, koska vain noin joka sadas kipupotilas tarvitsee leikkaushoitoa.

Hammaslääkärin toteuttamilla purennanhoitomenetelmillä ehkäistään normaalin pureskelun tai yönarskuttelun synnyttämiä hampaisiin ja leukaniveliin kohdistuvia vaurioittavia voimia. Turvallinen hoito on purentakisko, joka estää hampaiden kulumista, palauttaa purentatasapainon sekä vähentää puremalihasten liikatoimintaa. Purentakisko on joko ylä- tai alahampaiden päälle valmistettu muovinen suoja, joka on sirompi kuin nyrkkeilijöiden tai jääkiekkoilijoiden käyttämät hammassuojukset. Kiskohoidossa potilaan omia hampaita ei porata tai hiota.

Pysyvästi purentaa muuttavia ns. palautumattomia hoitomuotoja ovat hampaiden tasapainotushionnat sekä proteettiset ja oikomishoidolliset toimenpiteet. Näihin turvaudutaan vain, kun hampaiston epätasaisuudella tai poikkeavuudella on selvä syy-yhteys potilaan vaivoihin. Hampaiden lyhentämistä ja purupintojen hiomista tasaiseksi vältetään, koska hammaskiille ei uusiudu eivätkä hiotut kohdat kasva takaisin. 

Yleiset kivunhoitomenetelmät ovat käyttökelpoisia myös purentaelinpotilaan hoidossa. Keskeistä on kipujen poistaminen alkuvaiheessa, jolloin voidaan välttyä kroonisten kiputilojen synnyltä. Lääkehoitona taudin akuuttivaiheessa käytetään tulehduskipulääkkeitä. Vaikeissa lihasjännitystiloissa voidaan joutua turvautumaan lisäksi lihaskireyttä laukaiseviin lääkkeisiin. Masennuksesta ja kroonisesta kivusta kärsivän potilaan hoito vaatii useiden erikoisalojen yhteistyötä, joka tapahtuu keskitetysti erityisissä kipuklinikoissa.

Mitä purentavaivoista kärsivän henkilön pitäisi tehdä?

Purentaelimen toiminta- ja kipuongelmista kärsivät hyvin monet ja näille vaivoille on luonnolliset syynsä. Potilaan on tärkeää saada tietää, mistä hänen vaivansa johtuvat. Vaivojen taustan ja oireiden syyt selvittää asiantuntija, joka antaa myös yksilölliset ohjeet tarvittavasta hoidosta. Potilas osaa hoitaa suuren osan vaivoistaan omatoimisesti. Tärkeää on myös oppia elämään vaivojensa kanssa ja osata hakeutua hoitoon, kun itsehoito ei riitä. Vaivat voivat mennä ohi itsestään ja alkaa taas uudelleen esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa. 


Artikkelin laati:
Purennan, kuntoutuksen ja protetiikan erikoishammaslääkäri, dosentti Pentti Kemppainen

Aihepiirihakusana:
hammas, suu, hampaat


Avainsanat: Hammas, Suu, Hampaat