Päänsärky - migreeni ja muut yleisimmät päänsäryt

| Mitä migreeni on? | Miten migreeni tunnistetaan tai diagnosoidaan? | Miten migreeniä hoidetaan? | Mitä muita yleisiä päänsäryn syitä on? | Milloin päänsäryn vuoksi on välttämätöntä hakeutua pikaisesti lääkäriin? | Lisää informaatiota |

Mitä migreeni on?

Migreeni on verisuoniston ja hermoston reaktiotapa, jonka pääasiallinen oire on sykkivä, usein toispuoleinen, kohtauksellinen päänsärky ja siihen usein liittyvä pahoinvointi. Migreeni on yleisin neurologinen sairaus ja toiseksi yleisin päänsärky (yleisin on ns. jännityspäänsärky, kts. kohta "Mitä muita päänsäryn syitä on"). Migreenin esiintyvyydeksi arvioidaan miehillä noin 6 % ja naisilla noin 17 %. Migreeni saattaa vaivata erityisesti jossakin elämänvaiheessa, mutta voi sitten rauhoittua itsekseen harvoin oireilevaksi tai kokonaan oireettomaksi.

Miten migreeni tunnistetaan tai diagnosoidaan?

Migreeni on monioireinen pään kiputila ja se luokitellaan perinteisesti kahteen toisistaan poikkeavaan päätyyppiin; esioireettomaan (eli aurattomaan) ja esioireiseen (eli auralliseen) migreeniin. Oireet aurattomassa ja aurallisessa migreenissä

Oireet aurattomassa ja aurallisessa migreenissä

 Auraton migreeni

  • Pään kipukohtaus alkaa ilman esioireita
  • Kova toispuoleinen päänsärky
  • Usein pahoinvointia tai oksentelua
     

 Aurallinen migreeni

  • Ennakoi tuloaan mm erilaisin näkö- ja tuntohäiriöin (esim. kasvojen puutuminen)
  • Kova toispuoleinen päänsärky
  • Usein pahoinvointia tai oksentelua

Migreenin tunnistaminen ja erottaminen muista päänsäryistä tapahtuu pääsääntöisesti tarkalla oireiden (valonarkuus, pahoinvointi-oireet, rasituksen pahentava vaikutus, alkaminen yöaikaankin jne.) havainnoimisella ja tunnistamalla erilaisia migreeniä laukaisevia tekijöitä. Migreenin toteamiseen ei ole olemassa mitään laboratoriokoetta tai kuvantavaa tutkimusmenetelmää (kuten röntgen tms.). Migreeni ei ole suoraan periytyvä sairaus, mutta perheessä ilmenevä migreeni lisää alttiutta sairastua siihen. Taudin diagnosoinnissa käytetään usein apuna ns. oirepäiväkirjaa, johon kirjataan tarkkaan päänsärky-oireet ja niihin liittyviä tekijöitä, esioireita jne. Päänsärkypäiväkirja antaa potilaalle itselleen ja lääkärille hyvän kuvan oireiden luonteesta ja esiintymisestä.

Migreeniä tyypillisesti laukaisevia tekijöitä ovat:

  • Stressi tai sen laukeaminen
  • Niska-hartiaseudun jännitystilat
  • Alkoholi
  • Valvominen ja unirytmin muutokset
  • Hormonaaliset tekijät (kuukautiskierron eri vaiheet ja joskus e-pillerit)
  • Paastoaminen
  • Hajuärsykkeet
  • Tietyt ruuat tai esim. mausteet
  • Lääkeaineet
  • Saunominen

Miten migreeniä hoidetaan?

Migreenin hoidossa tärkeä ehkä kaikkein tärkeinkin seikka on tunnistettavien laukaisevien tekijöiden välttäminen, silloin kun se on mahdollista. Migreenipotilas voi omalta osaltaan helpottaa elämäänsä huomattavasti elämällä "säännönmukaisesti" välttämällä turhia valvomisia, turhan epäsäännöllisiä ruokailuja jne.

Migreenikohtauksen perushoitona on aina lepo lääkityskin tehoaa levossa huomattavasti nopeammin ja paremmin. Yleensä kohtauksen aikana oiretta pahentavat kaikki äänet ja kirkkaat valot, joten näidenkin lisäoireiden hoitoon lepo on ensiarvoista.

Migreenikohtauksen lääkehoitoja on listattu oheiseen taulukkoon:

Lääkitys

Oire, johon vaikuttaa

Huomioitavaa tai erityispiirre

Tulehduskipulääkkeet

Päänsärky

Tulisi ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kohtausta

Yhdistelmävalmiste (Migpriv®)

Päänsärky ja oksentelu

Veteen liuotettavana annosjauheena

Ns triptaanit eli spesifiset kohtauslääkkeet

(Almogran®, Imigran®, Maxalt®, Naramig®, Zomig®, Relert®

 

Koko oirekirjo

Voidaan ottaa jo kohtauksen ollessa päällä. Useita annostelumuotoja. Kalliita lääkkeitä.

Ergotamiini-johdannaiset (esim Anervan®)

Päänsärky

Aiheuttavat tottumusta, paljon sivuvaikutuksia

Pahoinvointilääkkeet

Oksentelu

 

Jos migreenikohtauksia esiintyy säännönmukaisesti useamman kerran kuukaudessa, harkitaan migreenikohtausten päivittäistä estohoitoa. Tämä lääkehoito toteutetaan verisuonivaikutusta omaavilla lääkkeillä, jotka eivät sovellu kohtausten hoitoon ( ns beetasalpaajat tai kalsiumsalpaajat).

Jotkut migreenipotilaat voivat hyötyä akupunktiohoidosta.

Mitä muita yleisiä päänsäryn syitä on?

Tensiopäänsärky

  • yksitoikkoisesta työstä tai virheellisestä työasennosta ( tyypillistä päätetyössä !)
  • kaulan, niskan ja hartioiden lihasten heikkoudesta
  • pään ja kaularangan virheellisestä asennosta
  • purentavirheestä
  • pään retkahdusvammasta

Tensiopäänsäryn oireena on jatkuva, tasainen ja kohtuullisen voimakas päänsärky, johon ei liity oksentelua eikä valonarkuutta silmissä. Liikunta voi helpottaa oireita ja samoin kohtuullinen alkoholiannos.

Särkylääkepäänsärky

Mikä tahansa särkylääke saattaa päivittäin käytettynä aiheuttaa päänsäryn. Särkylääkepäänsärky voi kehittyä henkilöille, joilla on migreeni tai tensiopäänsärky sekä erityisen helposti niille, joilla esiintyy näitä molempia yleisiä päänsärkyjä. Särkylääkepäänsäryn oireena on lääkeainesiin reagoimaton pitkittyvä ja hankalahoitoinen päänsärky. Hoidon onnistuminen vaatii lääkärin apua.

Milloin päänsäryn vuoksi on välttämätöntä hakeutua lääkäriin?

Päänsärky vaatii aina pikaisen syyn selvittelyn, jos

  • siihen liittyy korkea kuume ja niskajäykkyys
  • se muuttaa kokonaan luonnettaan tai pahenee rajusti tai poikkeaa kokonaan aiemmista migreenikohtauksista
  • siihen liittyy jatkuva oksentaminen, tajunnan häiriöitä tai sekavuutta

Lisää informaatiota
Suomen Migreeniyhdistys

Tietolähteet:
YKT- Duodecim 
Duodecim: Käypähoitosuositus: Migreeni
Tiedotteet/ Suomen migreeniyhdistys ja Suomen migreeniseura

Artikkelin laati:
Yleislääkäri Johanna Castren