Japanin aivotulehdus

Japanin aivotulehdus/-kuume on flavi-viruksen aiheuttama harvinainen, mutta joskus hyvin vaikea aivokuumetauti. Tautia esiintyy Kaakkois-Aasiassa epidemioina noin 5 vuoden välein sekä vuosittain myös vuodenaikavaihteluiden mukaan, eli sadekauden aikana. Virusta esiintyy lähinnä maaseudulla, sillä se käyttää väli-isäntänä sikaa ja villilintuja(haikara) ja tautia levittävä hyönteinen lisääntyy riisipelloilla. Arvioidaan, että epidemian aikana noin 3 % hyönteisistä kantaa virusta. Pahimmilla virusalueilla 6 -10 henkilöä 100 000 saa tartunnan. Näistä suurimmalla osalla tauti on aivan oireeton tai lievä, mutta noin 1/200 tartunnan saaneesta saa vaikean aivokuumeen. Suomessa on ollut ilmeisesti 2 tapausta viimeisen noin 50 vuoden aikana, USA:ssa arviolta 12 sairastunutta noin 25 vuoden aikana. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten.

Käytössä on rokote, joka on varsin tehokas, mutta valitettavasti rokotukseen liittyy jonkin verran sivuvaikutuksia. Noin 20 % saa lieviä tai kohtalaisia sivuvaikutuksia eli kohtalaista/kovaa päänsärkyä, kuumetta, lihaskipuja. Arviolta noin 6/1000 rokotetusta saa vakavia oireita esim. vaikean allergisen reaktio tai hengitysvaikeuksia. Sivuvaikutukset voivat tulla muutaman minuutin - 10 päivän kuluessa rokotuksen antamisesta. Suomalaisten ohjeiden mukaan potilaan on oltava lääkäripalvelujen saavutettavissa noin 10 vrk rokotuksen jälkeen. Rokotussarja sisältää 3 rokotusta ja suoja on silloin 3 vuotta.

WHO:n ja Kansanterveyslaitoksen ohjeiden mukaan rokotetta suositellaan, jos matka suuntautuu yli 1 kuukauden ajaksi epidemia-alueelle ja maaseudulle. Tavallisissa kaupunki- ja rantalomakohteissa ei taudin riskiä katsota olevan. Rokotusta harkitaan lyhyemmilläkin matkoilla, jos se suuntautuu epidemian aikana selkeästi maaseudulle.

Koska kyseessä on virustauti, ei spesifiä hoitoa ole.

Hyönteisten puremien ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää taudin ehkäisyssä. Tautia levittävä hyönteinen liikkuu sekä päivä- että yöaikana.

Susanna Pihlman, yleislääkäri
syyskuu 2006