Astma

Astma on lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten yleisin säännöllistä tai ajoittaista lääkitystä ja hoitoa vaativa pitkäaikaissairaus. Astma on keuhkoputkien toiminnan häiriö, supistumisherkkyys, jonka syynä on sisäpinnan limakalvon tulehdusreaktio.

Nuorten ja lasten astma on useimmiten allergista tyyppiä; ts astmaan sairastuneella on ns. atooppinen tai allerginen ominaisuus ja hänellä on muitakin allergian oireita (esim. siitepölynuha, atooppinen ihottuma jne.). Aikuisista astmapotilaista noin puolella on ns. sisäsyntyinen astma, eli astma ilman allergista taustaa tai muita allergisia oireita. Näitä kahta astmatyyppiä hoidetaan pääasiassa hyvin samalla tavalla; hengitettävillä lääkeaineilla, joiden vaikutusmekanismi on keuhkoputkien limakalvon tulehdusreaktion rauhoittaminen (ns. hoitava lääke) ja tarvittaessa tulehduksen vuoksi supistuneiden keuhkoputkien laajentaminen (ns. kohtauslääke).

Astman pääoireet ovat pitkittynyt yskä (yli 4 viikkoa, esiintyy usein pahimpana aamuyöllä), limaneritys, hengityksen vinkuminen ja erityisesti rasituksessa esiintyvä hengenahdistus.

Astmaa epäiltäessä potilas haastatellaan tarkkaan, selvitetään mahdollisia muita syitä yskäoireen taustalta ja tarvittaessa tutkitaan allergia-asioita. Keuhkojen toiminnan selvittely on astmadiagnoosin tärkein osa; keuhkojen ja keuhkoputkien tilannetta ja toimintaa seurataan ja selvitetään toistetuilla puhallusmittauksilla (ns. PEF "huippu-ulosvirtaus" - mittaukset pienellä yksikertaisella mittarilla) sekä tarvittaessa spirometriamittauksella.

Lisätietoa:
Astma / Allergia- ja astmaliitto 
Astma / Käypä hoito -suositus

Lue myös:
Astma ja suun terveys (Terveyskirjasto)

Artikkelin laati:
Yleislääkäri Johanna Castrén
Artikkeli tarkistettu 29.1.2013 SI


Aiheeseen liittyy myös

Avainsanat: Astma