YTHS
YTHS - Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Opiskelijan parempaa terveyttä 60 vuotta

Niska-hartia-oireet

| Jännitysniska | Milloin pitää mennä lääkäriin | Omahoito ja keinoja ennalta ehkäistä niska-hartiaoireita | Tutkiminen | Punttijumppaohjeita| Tasapainoiset asennot |

Jännitysniska

Niska-hartiaseudun kivut ovat hyvin tavallisia opiskelijoilla, varsinkin naisilla. Niiden syntyyn vaikuttavat opiskelun (työn) staattinen rasittavuus, psykososiaalinen stressi ja yksilön herkkyys saada niska-hartiaoireita. Niska-hartiaseudun vaivat näyttävät lisääntyneen viime vuosina. Vakuuttavasti ei ole voitu osoittaa, että lihasvoima yksin korreloisi niska-hartiaseudun oireisiin. Ryhdillä, nivelten yli- tai aliliikkuvuudella ja lihastasapainolla on suurempi merkitys. Niska-hartiaoireisilla kehon asennonhallinta on usein puutteellinen ("lysähtänyt ryhti") sekä rentojen, luonnollisten liikkeiden löytämisessä voi olla ongelmia.

Milloin on syytä mennä lääkäriin?

  • kun kyseessä on selvä tapaturma ja on syytä epäillä nikaman murtumaa
  • kipu on sietämätön eikä se rauhoitu tavallisilla lääkkeillä tai rentoutumisella ja venyttelemällä
  • kipu säteilee yläraajoihin ja yläraajoissa on selvää lihasheikkoutta tai tunnottomuutta
  • jos on muihin sairauksiin viittaavia oireita kuten arkuutta kilpirauhasessa tai selvästi suurentuneita rauhasia kaulalla

Omahoito ja keinoja ennaltaehkäistä niska-hartiaoireita

Koska opiskelu rasittaa niska-hartia-aluetta staattisesti, on elvyttävä liikunta tärkeää. Liikunnan pitäisi olla ennen kaikkea mukavaa, rentouttavaa ja monipuolista. Suositeltava määrä on (punttijumppa, voimistelua, kävelyä) vähintään puoli tuntia kolme kertaa viikossa. Myös lyhyemmillä liikuntatuokioilla esim. hyötyliikunnalla, on positiivisia vaikutuksia.

Jaksota opiskelusi (työsi) oikein. Pidä usein taukoja, jolloin venyttelet ja rentoudut. Vaihda työasentoa riittävän usein.

Opiskelija istuu paljon: luennoilla, lukiessa ja tietokoneen ääressä. Ryhdikäs tasapainoinen istuma-asento on ensisijaisen tärkeä. Tarkista, onko oma ergonomiasi hyvä. On mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita, miten esim. tietokone pitäisi sijoittaa. Hyvään ergonomiaan vaikuttavat omat mitat, kalusteet, käytössä oleva tietokone, tietokoneohjelmat jne. Hyvän työtuolin tulisi tukea alaselkää ja korkeuden tulisi olla yksilöllisesti säädettävissä. Kiinnitä huomiota istuma-asentoosi. Jos lannenotko jatkuvasti pyöristyy istuessa, voivat lonkan seudun koukistajalihakset kiristyä ja selän lihakset sekä rangan tukilihakset ylivenyä. Niskan notkon suureneminen tai pitkäkestoinen eteentaipunut asento kuormittavat kaularankaa ja niskan lihaksistoa epätasaisesti. Istuminen siten, että lannenotko säilyy, mahdollistaa paremman asennon myös niska-hartiaseudulle. Tarkista seisoma-asentosi. Vältä polvien yliojentumista ja lantion tai pään työntämistä eteen.

Katso: Tasapainoiset asennot.

Rentoutuminen ja rentouttava liikunta palauttavat työpäivän jälkeen elimistöä kuormituksesta. Rentoutumisharjoittelun avulla voit opetella tunnistamaan lihasjännityksiäsi. On tärkeää että niska-hartia seutu rentoutuu myös yön aikana. Hyvä tyyny tukee niskan normaalia kaarevuutta. Erikoistyynyistä voi olla joillekin hyötyä.

Alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että mielen rentoutus ja itsensä hyväksyminen (sisäisen hallinnan tunne) ovat keskeisiä niska-hartiaoireisiin vaikuttavia tekijöitä. Murheilla ja vihamielisillä tunteilla, joita ei jaksa tai halua käsitellä, on taipumus kerääntyä lihasmuistiin lihaskovettumina.

Särkylääkkeitä voit käyttää tarvittaessa tilapäisesti, mutta pidempiaikaisiin niska-hartiaongelmiin ne eivät ole hyvä ratkaisu. Oireiden ollessa pahoja tai niiden pitkittyessä voit saada ohjeita YTHS:n terveydenhoitajalta. Eräillä isoimmilla YTHS:n asemilla voit myös varata neuvonta-ajan fysioterapeutille.

Tutkiminen

Mikäli kipu pitkittyy (yli 4 - 6 vk), tai kun kyseessä on tapaturma tai on edellä mainittuja syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle, on syytä tutkia niskahartiaseutu paremmin. Tällöin tarkka oirehistoria ja kliininen tutkimus ovat ensisijaisen tärkeät. Röntgentutkimus on kliinistä tutkimusta täydentävä tutkimus ja antaa vai harvoin hoitoon vaikuttavaa lisätietoa. Magneettikuvat, kerroskuvat, sähkötoimintatutkimukset (ENMG) tai varjoainekuvaukset tehdään vain erikoistapauksissa jos epäillään vakavaa häiriötä tai harkitaan leikkausta. Fysioterapeutin tekemä lihaskunto-, liikkuvuus- ja ryhtitutkimus on hankalissa tapauksissa tärkeä.

Artikkelin laativat:
Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikael Nyström ja fysioterapeutti Päivi Hamari

 



Avainsanat: Fysioterapia, Ergonomia

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö | Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki | Toimipisteiden osoitetiedot | Sivukartta