Etusivu » Terveystietoa A-Ö » H
A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | X | Y | Z | Ä | Ö

  
 
 
Terveystietoa A-Ö
 
Hiirikäsi

Opiskelija tekee paljon näyttöpäätetyötä. Monissa ohjelmissa käytetään paljon hiirtä. Tällöin dominoiva yläraaja saattaa rasittua niin, että syntyy "hiirikäsi". Hiirikäden oireena on: kova, sietämätön kipu kädessä, ranteessa ja/tai kyynärvarressa. Lisäksi voi esiintyä puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Hiirikäsivaivaan on vasta 90-luvulla ruvettu kiinnittämään huomiota. Toisilla vaiva kehittyy vasta vuosien rasituksen jälkeen, mutta rasittava työrupeama saattaa aiheuttaa vaivan yllättävän nopeasti. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan hiirikäsi saattaa syntyä, jos käyttää hiirtä yli 10 tuntia viikossa. Kiire, kireys ja huono ergonomia altistavat vaivalle. Oireita voi myös olla laajemmin niska-hartiaseudussa. Tässä kuten niin monessa muussakin tukielinvaivassa ennaltaehkäisy ja varhaishoito ovat ensisijaisen tärkeät.

Hiirikäden ennaltaehkäisy ja varhaishoito 

  • Pyri rentoon työtapaan. Vältä pitkiä, staattisesti kuormittavia työvaiheita. 
  • Hyvän työasennon edellytyksiä ovat sopiva tuoli ja työpöytä sekä hyvä valaistus. Ota huomioon omat mittasi ja työskentelytapasi. Istu kunnolla tuolin perällä ja säädä tuolin korkeus sopivaksi. Selkänojan pitäisi tukea lantion ja ristiselän aluetta. Työtason korkeus säädetään sellaiseksi, että työskentely tapahtuu hartiat rentoina, selkä suorana, kyynärpäät lähellä vartaloa ja kyynärvarret lähes vaakatasossa. Hiiren on oltava niin lähellä, että kättä ei tarvitse kurkotella. Näyttöpääte sijoitetaan siten, että kuvaruudun yläreuna on selvästi silmien tason alapuolella. Näppäimistö ja hiiri sijoitetaan työpöydälle siten, että niitä käytettäessä kädet saavat tukea pöydästä. Pidä hiiri näppäimistön vieressä. (ks. Hiirijumppaohje)
  • Hiiren vaihtoehtona voi käyttää ohjainpalloa, hiirikynää tai ergonomisesti suunniteltuja erikoishiiriä. 
  • Erityisiä lisävälineitä et välttämättä tarvitse. Tosin monet hyötyvät selvästi mm. rannetuesta tai tukikäsineistä.
  • Opettele käyttämään hiirtä molemmilla käsillä ja painamaan näppäimiä eri sormilla.
  • Jaksota näyttöpäätetyöskentelysi oikein. Koeta pitää 15 -20 minuutin, vähintään tunnin välein taukoja, jolloin venyttelet  ja rentoudut. Vaihda työasentoa riittävän usein.
  • Perehdy atk-ohjelmien oikeaan käyttöön. Usein käyttöä voi yksinkertaistaa tai korvata osan hiirikäskyistä näppäinkäskyillä. Liian herkäksi säädetty hiiri lisää tarpeettomasti jännitystä kädessä. Säädä hiiren herkkyys ja kursori sopivaksi.
  • Rentoutuminen ja rentouttava liikunta palauttaa työpäivän jälkeen elimistön kuormituksesta. 
  • Särkylääkkeitä ja linimenttejä voi käyttää tilapäisesti, paikallisesti ja/tai suun kautta. Lääkkeet eivät kuitenkaan ole hyvä ratkaisu pidempiaikaiseen vaivaan.
  • Mikäli vaiva pitkittyy (yli 4 - 6 vk), haittaa merkittävästi elämää eikä omin edellä mainituin avuin parane, voit keskustalla vaivoistasi YTHS terveydenhoitajan ja/tai lääkärin kanssa. YTHS:n suurimmilla terveydenhoitoasemilla voit myös varata neuvonta-ajan fysioterapeutilta.

 

Lisätietoja saa: Työterveyslaitos, hiirikäsijumppaohjeet.

Lähteet:
Ergonomiatiedote 3/1995. Työterveyslaitos
Hiirikäsi tulessa. Johanna Vallinmäki. Työ terveys turvallisuus lehti 5/1996 T

Artikkelin laativat:
Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikael Nyström
Fysioterapeutti Eeva-Liisa Tuominen

Aihepiirihakusana:
ergonomia, fysioterapia

Luotu 5.5.2004 / Päivitetty viimeksi 28.2.2008
© YTHS
 
 
Hammashoito

Hammashoitopelko

Heiluvat roskat näkökentässä

Hiirijumppaohje

Hiirikäsi

Hiivatulehdus

Hiustenlähtö naisilla

HIV-tartunta

Huimaus

Humala

Huumeet