Tietoa jännittämisestä

Mitä jännittäminen on?

Jännittäminen on luonnollinen osa ihmisen elämää – kaikkia meitä jännittää joskus. Jännitys voi kuitenkin joissain tilanteissa muodostua elämää rajoittavaksi ongelmaksi, jolloin siihen on syytä hakea apua. Mikä kaikki sitten voi aiheuttaa jännitystä?

Tyypillisiä, jännitystä aiheuttavia tilanteita ovat mm. esiintymistilanteet, uusien ihmisten tapaaminen, esittäytyminen, keskustelun aloittaminen tai spontaani osallistuminen siihen, treffeillä käynti, ruokailutilanteet, puhelimella soittaminen, juhlat, arvioitavana oleminen, työhaastattelut ja uuteen työpaikkaan meneminen, tenttitilanteet sekä hammaslääkärissä/ lääkärissä käynti. Myös jännittämisoireet voivat olla moninaisia, vaihdellen fyysisistä oireista psyykkisiin muutoksiin.

Näille sivuille on kerätty faktatietoa jännittämisestä. Toivottavasti näitä tekstejä lukiessasi saat kokemuksen siitä, että et ole yksin jännittämisen kanssa, ja päädyt ehkä jopa kysymään itseltäsi – mitä sitten, jos jännittää?

YTHS:n Terveystietopankin artikkelit:

  • Sosiaalisten tilanteiden pelko
    Sosiaalinen jännittäminen on yksi yleisimmistä yliopisto-opiskelijoiden kohtaamista ongelmista. Noin 30 % opiskelijoista kokee sosiaaliset tilanteet, kuten esiintymisen, ongelmallisiksi jännittämisen vuoksi. Mihin jännittäminen liittyy? Miten se voi ilmetä? Auttaako jännittävien tilanteiden vältteleminen? Lue lisää sosiaalisten tilanteiden pelosta.
  • Esiintymisjännitys
    Jokainen opiskelija kohtaa opinnoissaan esiintymistilanteita. Muiden tarkkailtavana oleminen ja omien mielipiteiden esittäminen ei ole kuitenkaan kaikille yhtä helppoa. Voimakas esiintymisjännitys voi hoitamattomana haitata opiskeluun keskittymistä ja aiheuttaa voimakasta stressiä. Lue lisää esiintymisjännityksestä.
  • Hammashoitopelko
    Hammasta vihloo mutta hammaslääkäriin meneminen tuntuu vastenmieliseltä ja pelottavalta. Kuulostaako tutulta? Moni siirtää hammaslääkäriin menemistä pelon ja jännityksen vuoksi. Pitkällä aikavälillä tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta. Lue lisää hammashoitopelosta.

YTHS:n oppaat:

  • Jännittäminen osana elämää
    Tästä oppaasta löydät tietoa ja keinoja jännittämisen kohtaamiseen. Ymmärryksen lisääntyminen ja selviytymiskeinojen vahvistuminen auttavat sinua kohtaamaan jännittäviä tilanteita askel askeleelta ja hyväksymään jännittämisen osaksi elämää.
  • Esiintymisjännittäjille apua
    Tästä oppaasta löydät kattavan kokoelman artikkeleja esiintymisjännityksestä. Artikkeleissa etsitään vastauksia kysymyksiin, mistä esiintymisjännityksessä on kyse ja mitä sen lieventämiseksi voidaan tehdä.
  • Psykosomaattinen oireilu – potilasopas
    Mieli ja keho ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tämän vuoksi erilaiset tunteet ja ajatukset heijastuvat kehoomme samoin kuin kehokokemukset vaikuttavat mieleemme. Tämä opas vastaa kysymyksiin, mitä psykosomaattinen oireilu on, millaisia tekijöitä oireiden taustalla voi olla ja mistä psykosomaattiseen oireiluun saa apua.
  • Hammashoitopelko –sivusto
    Tältä sivustolta löydät tietoa hammashoitopelosta. Pääset tutustumaan hammashoitopelon kierteeseen sekä keinoihin, joilla hammashoitopelkoa voidaan helpottaa.

Jännittämistä ja siihen liittyviä oireita on mahdollista oppia ymmärtämään, sietämään ja käsittelemään erilaisten fyysisten ja psyykkisten keinojen avulla. Seuraavilla videoilla näet, mitä YTHS:n psykologit Minna Martin ja Marja Valtari ajattelevat jännittämisestä. Kuinka yleistä se jännittäminen taas olikaan?

Miten jännittämistä voi helpottaa -osiosta löydät lisää videoita, joilla esitellään kehollisia menetelmiä jännittämisoireiden kohtaamiseen.


YTHS - Mitä jännittäminen on?

YTHS - Miten jännittämisen oireita voi helpottaa?

 

 

YTHS - Vaativuuden tarina

Katso Vaativuuden tarina ja pohdi, mikä yhteys vaativuudella voisi olla jännittämiseen.  Vaativuutta kuvataan myös sanoilla perfektionismi, täydellisyyden tavoittelu tai ylikriittisyys. Vaativuus voi piilotella myös jännittämisen takana. Muita vaativuuteen liittyviä pulmia ovat unettomuus, stressi, loppuun palaminen, syömishäiriöt, masennus, ahdistus, paniikkioireet tai pakko-oireet. Käsikirjoitus Gudrun Kristmannsdottir (YTHS), Aija-Mari Maunula (YTHS), Anna Malmberg-Virta (YTHS) ja Kirsi Helosuo (YTHS). Toteutus OwlHelsinki